Poikien mielenterveysongelmia ei osata tunnistaa, kertoo tuore selvitys. Tutkija näkee sosiaalisen median lietsovan haitallista macho-kulttuuria.
Keskiviikkona julkaistu selvitys esittelee pitkän listan suomalaisten poikien ja nuorten miesten kohtaamia ongelmia.
Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen -nimisessä selvityksessä käydään läpi poikien asemaa muun muassa oppimistulosten, väkivallan, mielenterveyden ja sosiaalisen median näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveysministeriölle tehty selvitys on osa Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa.
Selvityksen tehnyt Helsingin yliopiston tutkija Harry Lunabba sanoo, että monet vanhentuneet asenteet estävät usein tunnistamasta poikiin liittyviä ongelmia.
Vaikka muuten yhteiskunnassa miesten asema on vahva, sama ei päde poikiin. Kun pojat nähdään etuoikeutettuina, ei heidän haavoittuvuuttaan nähdä. Mistään kriisistä ei kuitenkaan ole kyse.
– On monia hyviä asioita poikien elämässä. Monet kehityssuunnat ovat myönteisiä. Vaikuttaa siltä, että ongelma on siinä, että heikoimmassa asemassa olevien ryhmä kasvaa. Yhteiskunta ei kehity tasa-arvoisella tavalla, ja meillä on ryhmiä, jotka jäävät muiden jalkoihin, Lunabba toteaa.
– Edelleen meillä on yhteiskunnassa poikien oppimisen kannalta haitallisia asenteita kuten ’pojat on poikia’ ja oletetaan, että pojat eivät niin paljon ponnistele koulussa tai ikään kuin annetaan periksi. Odotetaan eri asioita tytöiltä ja pojilta, totesi puolestaan selvityksen julkistustilaisuudessa puhunut sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok).
Pojat usein vähemmistössä lukiossa ja yliopistossa
Selvityksessä nostetaan esiin poikien heikentyneet oppimistulokset sekä alhaisempi osuus lukio- ja yliopisto-opinnoissa monella alalla.
Lunabba muistuttaa, että päätös lukioon tai ammattikouluun hakemisesta pitää tehdä 15–16-vuotiaana, jolloin tyttöjen ja poikien kehitys on eri vaiheessa.
Hänen mukaansa useampi poika valitsisi lukion, jos valinnan voisi tehdä hieman myöhemmin.
– Jos kehityssuunta on jatkuvasti sellainen, että poikien määrät vähenevät sekä lukioissa että yliopistoissa, tätä pitäisi tarkastella myös sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta. Hakeutumista koulutukseen pitäisi mahdollistaa useammalla tavalla ja joustavammin kuin nykyään.
Macho-kulttuuri nousussa
Lunabba sanoo, että poikien mielenterveysongelmia ei osata tunnistaa. Oireilu on helppo sivuuttaa esimerkiksi silloin, jos kuviossa on mukana rikoksia ja päihteitä.
Haitallisia miesihanteita ylläpitää puolestaan sosiaalinen media, jonka sukupuolittuneet algoritmit lietsovat vastakkainasettelua entisestään.
Isän rooli on keskimäärin pehmeämpi kuin takavuosina, mutta samaan aikaan macho-kulttuuri nostaa päätään.
– Vaikuttaa siltä, että mennään takaisin sellaiseen äärimmäiseen maskuliinisuuden suuntaan, joka korostaa vahvuutta ja taistelukykyä ja näkee heikkoudet häpeällisenä. Se saattaa ehkäistä poikia ilmaisemasta haavoittuvuutta ja hakeutumasta tuen piiriin, Lunabba toteaa.