Voiko vanhat vaatteet viedä vaateliikkeisiin hyvällä omatunnolla? Kuluttaja selvitti: Tänne tekstiilit ketjuliikkeiden kierrätyspisteistä päätyvät

Katso videolta vinkkejä laadukkaiden farkkujen tunnistamiseen!

Kuluttaja selvitti, mihin vaateliikkeisiin viedyt käytetyt vaatteet ja tekstiilit päätyvät. Tekstiilien jatkokäyttö ei vielä vakuuta, mutta vaateliikkeet ovat kuitenkin parempi paikka käytetyille vaatteille kuin roskikset.

Suomen Luonto -aikakauslehti valitsi viime vuoden turhakkeeksi pikamuodin, eikä syyttä. YK:n mukaan muotiteollisuus aiheuttaa 20 prosenttia maailman jätevesistä ja 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Hiilijalanjälki on suurempi kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen yhteensä.

Suomessa poistuu käytöstä noin 70 miljoonaa kiloa tekstiilejä vuosittain eli noin 13 kiloa henkeä kohden. Maailmanlaajuisesti valmistetuista vaatteista jopa 70 prosenttia päätyy polttoon ja kaatopaikoille.

Moni hyvää omatuntoa kaipaava saattaakin päätyä kierrättämään vanhat vaatteet. Useisiin ketjuvaatekauppoihin on viime vuosina ilmestynyt laatikoita näille käytetyille vaatteille ja tekstiileille.

Kuluttaja selvitti, mihin vaatteet todella vaateliikkeistä päätyvät ja kannattaako kierrätys. Mukana selvityksessä olivat H&M, KappAhl, Lindex, Stockmann sekä norjalainen Varner Group, johon kuuluvat vaateliikkeet Bok Bok, Cubus ja Dressmann.

Myyntiin, hyväntekeväisyyteen, kierrätykseen, poltettavaksi

Kuluttajan mukaan Stockamannille tuotavat vaatteet päätyvät verkkokauppa Emmylle, joka hinnoittelee ja myy hyväkuntoiset merkkivaatteet asiakkaan puolesta. Jos vaate menee kaupan, sen tuonut kuluttaja saa sen tuotoista osan.

Myymättömät vaatteet kuluttaja saa takaisin tai ne voi jättää Emmyn huoleksi. 10–20 prosenttia karsitaan heti huonon kunnon tai huonosti myyvän merkin vuoksi, ja 10–20 prosenttia jää myymättä. Nämä menevät hyväntekeväisyyteen tai kierrätykseen, esimerkiksi Fidalle.

Viime kesänä muotitalo Burberry oli kohun keskellä, kun kävi ilmi, että he polttavat miljoonien eurojen arvosta tuotteita, jotka eivät ole menneet kaupaksi.

Kuluttajan selvityksessä käy ilmi, että myös suomalaisliikkeiden keräämistä vaatteista osa päätyy poltettavaksi. Lindex kertoo, että heille tuodut tuotteet päätyvät Fidalle, joka taas kertoo, että tekstiileitä poltetaan energiaksi noin 12–17 prosenttia.

H&M:n mukaan energiaksi joutuu 6 prosenttia, Varnerin mukaan 2 prosenttia kerätystä tekstiilistä. Liikkeet vakuuttavat, että poltettavaksi ei mene mitään käyttökelpoista.

Toisin kuin Emmylle, UFFille ja Fidalle, joihin saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita, vaatekauppoihin saa tuoda mitä vain. Käyttökelvottomat vaatteet päätyvät yritysten mukaan halvemmaksi materiaa­liksi jatkokäyttöön, esimerkiksi Lindexiltä Fidan kautta teollisuuspyyhkeiksi tai H&M:ltä tai Kapp­Ahlista kansainvälisen kierrätysyhtiö I:Con kautta eristeeksi autoteollisuuteen.

Opettaa kierrättämään, mutta kannustaa ostamaan?

Kuluttaja kuitenkin muistuttaa, että maailmassa tuotetaan vuosittain uutta tekstiilikuitua 53 miljoonaa tonnia, ja kierrätykseen päätyy siitä vain 13 prosenttia. Tästäkin vain yksi prosentti on todellista kiertotaloutta, jossa vaatekuitu jatkojalostetaan uudeksi korkean arvon tuotteeksi, kuten kierrätysvaatteeksi.

– Tällä hetkellä ei vielä ole vakuuttavia näyttöjä siitä, että vaateketjut hyödyntäisivät keräystekstiilejä merkittävästi. Sellaiset kaupalliset teknologiat puuttuvat vielä, joilla kuiduista saataisiin muutakin kuin lumppua tai siivousrättiä, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta Kuluttaja-lehdelle.

Aalto-yliopiston muotoilun tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki  kommentoi MTV Uutisille myös aiemmin, että silloin kun kauppojen kierrätyspisteet kannustavat kuluttamaan, ne ovat huono juttu.

Esimerkiksi H&M on tarjonnut kauppaan tekstiilejä tuoville asiakkaille alennuskuponkeja, jotta voisivat "kiittää ja kannustaa muodin kierrättäjiä". Samaa on tehnyt Lindex ja Stockmann, jos vaatteita saa Emmyssä myytyä tarpeeksi.

Niinimäki ja Halme kuitenkin muistuttavat, että kierrätyslaatikko on käytetyille vaatteille parempi osoite kuin esimerkiksi sekajäte, josta tekstiilit menevät poltettavaksi. Siinä mielessä vaateliikkeiden kierrätyslaatikot ovat hyvä asia, että ne kannustavat ihmisiä kierrättämään.

Olennaisinta ei kuitenkaan ole se, mihin vaatteet hävittää, vaan se, ostaako niitä ollenkaan. Halmeen mukaan olisi tärkeää miettiä uusien vaatteiden tarvetta sekä laatua ja käyttöikää.

Lue lisää Kuluttajan testistä.

Osittaislähde: Kuluttaja

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja