Mainos

Tiedätkö alennusfarkkujesi todellisen hinnan? Lue tämä ennen ostopäätöstä: "Halpa vaate on helppo ostaa ja yhtä helppo heittää pois"

Varallisuuden kasvu, vaatteiden halpa hinta ja heikko laatu sekä klikkausta vaille valmiit ostopäätökset saavat yhä useamman ostamaan yhä enemmän vaatteita. Siihen meitä myös kannustetaan, esimerkiksi näin Black Fridayn ja sen jälkeen koittavan joulusesongin aikaan. Muodin asiantuntijat penäävät ihmisiltä asennemuutosta.

Videolla vinkit laadukkaiden farkkujen löytämiseen.

Kulutusjuhlat kuluttavat rahan lisäksi luontoa. Esimerkiksi vaateteollisuus yksistään tuottaa YK:n laskelmien mukaan kymmenen prosenttia koko maapallon päästöistä. Ympäristöhaittoja koituu vaatteiden käsittelyyn liittyvistä tekniikoista. 

Esimerkiksi farkkujen hiekkapuhallus ja vaatteiden värjäykseen käytetyt kemikaalit ovat hyvin myrkyllistä vaatteita valmistaville työntekijöille mutta myös pohjavesille.

– Kun Kaukoidässä tehdään värjäyksiä, ei aina huolehdita työntekijöistä tai jätevesistä. On alueita, joissa pohjavedet ovat saastuneita juuri tekstiiliteollisuuden vuoksi, kertoo Aalto-yliopiston muotoilun tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki, joka on erikoistunut erityisesti muodin, vaatetuksen ja tekstiilin tutkimukseen.

Heikko laatu kannustaa ostamaan lisää

Mitä enemmän vaatteita ostetaan, sitä enemmän niitä tuotetaan ja sitä enemmän ilmasto sekä ympäristö kärsivät. Kulutukseen kannustamisen ja muotien nopean syklin lisäksi uusia vaatteita kannustaa hankkimaan niiden heikko laatu.

Otetaan esimerkiksi farkut, joita monet pitävät luottovaatteenaan. Revityt, elastaania sisältävät tai hiekkapuhallustekniikan avulla vaalennetut farkut eivät kestä kovinkaan pitkään käytössä.

Nopeasti loppuun kuluvat vaatteet lisäävät ympäristökuormitusta, muistuttaa Niinimäki.

35 prosenttia maapallon puuvillantuotannosta

Vaateteollisuus ei vain saastuta vesistöjä, vaan myös kuluttaa vettä. Tekstiileissä suositun puuvillan viljelyyn tarvitaan runsaasti vesivarantoja. 

Puuvillaa nielevät etenkin farkut. Farkkukankaan tekemiseen kuluu noin 35 prosenttia koko maapallon puuvillantuotannosta.

Kuivissa ja kuumissa olosuhteissa tapahtuva puuvillan tuotanto kuluttaa runsaasti maapallon vesivarantoja. Intiassa ja Kiinassa käytetään vuosittain jopa 120 biljoonaa litraa vettä puuvillan tuotantoon. Siis 120 000 000 000 000 litraa.

– Puuvillakuidun tuotantomäärät ovat koko ajan olleet kasvussa sitä mukaan, kun ihmiskunta, elintaso ja kulutus kasvavat, Niinimäki sanoo.

Globaali vaatetuotanto on kasvanut 20 vuodessa 400 prosentilla. Suomalaiset ostavat tällä hetkellä noin kaksinkertaisen määrän vaatteita verrattuna 20 vuoden takaiseen.

Vaatteita vanhennetaan psykologisesti 

Osasyy vaatteiden ostamisen lisääntymisen lienee elintason parantuminen ja vaatteiden halpeneminen. Toisaalta ihmisten asenteetkin ovat muuttuneet.

Muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä muistuttaa, että vaatteiden laadun lisäksi tärkeää on kuluttamiseen kannustaminen.

– Valmistettiinpa vaatteet hyvin tai huonosti, nopeaan sykliin perustuva muodin systeemi kannustaa hylkäämään ne mahdollisimman pian ja ostamaan uudet tilalle. Halpa vaate on helppo ostaa ja yhtä helppo heittää pois.

Vaatteet saattaisivat kyllä kestää, jos niille annettaisiin se mahdollisuus, että ne käytettäisiin loppuun. Nyt vähäinenkin nyppy kankaassa tai hyväkuntoinen, mutta muodin jälkeensä jättämä vaatekappale jää vaatekaappiin tai kaatopaikalle lojumaan. Kuka nyt enää jalkoja nuolevia pillifarkkuja pitäisi?

– Vaatteita vanhennetaan psykologisesti. Vaikka vaate olisi edelleen täysin käyttökelpoinen, meitä manipuloidaan ajattelemaan, etteivät ne enää ole sitä. Luulen, että moni tunnistaa tunteen, kun vaate vain alkaa tuntua vanhalta ja että tilalle on ostettava uusi, Vänskä luonnehtii.

Vaateyritykset puolustavat toimintaansa 

Afound, ARKET, Cheap Monday, COS, H&M, H&M Home, Monki ja & Other Stories sekä Weekday brändien vaatteita valmistava H&M group kertoo, ettei sen tarkoitus ole kannustaa kertakäyttökulttuuriin, vaikka onkin tunnettu edullisista hinnoistaan.

– Haluamme asiakkaidemme löytävät myymälöistämme vaatteita, jotka toimivat sesongista toiseen ja vuosien jälkeenkin, H&M:n viestinnästä kerrotaan.

– Näemme, että kestävä ja vastuullinen muoti ei riipu tuotteen hinnasta. Haluamme tuotteidemme kestävän käyttöä ja aikaa. Mikäli tuotteen laatu ei vastaa odotuksia, sen voi aina reklamoida tai palauttaa.

Samoilla linjoilla on toinen vaatteita myyvä liike, Bik Bok. Bik Bokista kerrotaan, että yrityksen tarkoituksena on valistaa asiakkaitaan ja työntekijöitään, jotta he pystyisivät tekemään kestävämpiä valintoja jokapäiväisessä elämässään. Bik Bok ei esimerkiksi käytä farkuissaan hiekkapuhallusta – kivipesua kylläkin, vaikka korostaa huolehtivansa työntekijöiden turvavarustuksesta sekä jäteveden puhdistuksesta.

Sekä H&M group että Bik Bok kertovat käyttävänsä tuotannossaan luomupuuvillaa. H&M jopa tituleeraa itseään yhdeksi maailman suurimmista luomupuuvillan käyttäjistä. Onko luomupuuvilla sitten parempi vaihtoehto kuin normaali puuvilla?

Se riippuu, mistä vinkkelistä asiaa tarkastelee.

Luomupuuvillaa kasvatetaan alueilla, joissa vettä on luonnostaan enemmän. Lisäksi viljelyssä ei käytetä tuholaismyrkkyjä ja valmistusvaiheessa väriaineita. Toisaalta luomupuuvilla voi olla jopa heikompaa kuin normaalipuuvilla, jolloin vaatekappaleita pitää ostaa enemmän.

Verkkokauppa on suuri osa ongelmaa 

Uusimpana kulutuksen trendinä voi pitää verkkokaupoissa tapahtuvaa shoppailua. Sitä Niinimäki pitää ongelmallisena.

– Verkosta ostaminen on ongelma, ja se on koko ajan kasvanut.

Ongelmia tuottavat esimerkiksi hutiostokset, joita tulee, kun vaatteita ei voida sovittaa eikä nähdä luonnossa. Varsinkin farkuissa istuvuus on tärkeää.

Verkkokaupoissa vaatteiden istuvuuteen liittyvät ongelmat voi yrittää kiertää ostamalla samasta tuotteesta usean eri koon, joista sopimattomat sitten palauttaa takaisin – usein veloituksetta.

Niinimäki muistuttaa, että kuljetukset kasvattavat ympäristökuormaa. Lisäksi palautettuja vaatteita ei välttämättä kierrätetä, vaan ne saattavat mennä poltettavaksi. Tällaisesta toiminnasta on syytetty muun muassa H&M:ää sekä muotitalo Burberryä.

Verkkokaupassa tapahtuvaa kulutusta lisää se, että siellä on helpompi tehdä impulssiostoja kuin kivijalkakaupassa, ja ihminen ostaa enemmän kuin on ”tarve”. Vänskä kertoo, että verkkokauppa myös vääristää ihmisen ja vaatteen välistä suhdetta.

– Kehollinen suhde vaatteeseen jää verkkokaupassa rakentumatta, kun vaatetta ei ole mahdollista sovittaa. Verkkokauppa kannustaa näkemään vaatteen kuvana, vaikka todellisuudessa vaate on lähempänä arkkitehtuuria kuin kuvaa. Emmehän osta asuntoakaan pelkän kuvan perusteella, näkemättä ja kokematta sitä, Vänskä vertaa.

Vähemmän ja parempaa 

Uuden ostamisen sijaan parempi olisi käydä oma vaatekaappinsa läpi ja tarkistaa, mitä sieltä löytyy. Voisiko jotain vaatetta hieman tuunata tai korjata, jolloin se olisi jälleen käyttökelpoinen? Esimerkiksi farkkujen estetiikka sallii sen, että niitä korjataan ja paikataan.

– Ongelma on, että kaikilla on niin valtavasti ei-aktiivisessa käytössä olevia vaatteita, jotka odottavat aikaa parempaa, Niinimäki sanoo.

Kestävää kehitystä tukevien kannattaa kiinnittää huomionsa farkkujen valmistajaan. Niinimäki vinkkaa, että ruotsalainen Nudie Jeans valmistaa farkkunsa kestävän kehityksen periaatteita tukien ja tarjoaa housuille ilmaisen korjauksen. Hollantilainen MUD Jeans kannattaa sekin kestävää kehitystä ja vuokraa leasing-farkkuja. Tällöin housuja ei osta itselleen, vaan niistä maksetaan vuoden käytön verran. Sen jälkeen ne palautetaan, jos niitä ei halua ostaa.

Pitäisi siis ostaa vähemmän, parempilaatuisempia ja aikaa kestäviä vaatteita, joiden kunnossapitoon on sitoutunut. Tuntuu kuitenkin siltä, että olemme jo ehtineet tottua kertakäyttövaatteisiin, jotka heitetään roskiin ja haetaan tilalle uusi.

Vänskän syyttävä sormi osoittaa muotia määrittäviä, voittoa tuottavia yrityksiä.

– Voidaan kysyä, miksi ylipäätään kutsumme halvalla tuotettuja kertakäyttöisiä vaatteita muodiksi?

Ympäristön ja ilmaston kannalta vaatteisiin pitäisi sitoutua pidemmäksi aikaa, ja niiden palveltua loppuun, kuidut pitäisi saada kiertoon.

Yritykset keräävät vanhoja vaatteita 

Vuonna 2013 H&M-brändi lanseerasi kansainvälisen vaatekeräysaloitteen. Nyt kaikissa H&M-myymälöissä on vaatekeräys, johon voi tuoda kaiken kuntoisia tekstiilejä niiden ostopaikasta riippumatta.

– Vaatekeräyksellä voimme lyhyellä tähtäimellä välttää kaatopaikalle päätyvän tekstiilijätteen määrää, mutta pidemmällä aikavälillä haluamme löytää ratkaisun kierrättää ja käyttää uudelleen kaikki tekstiilikuitu, H&M:n viestinnästä kerrotaan.

Kerätyt tekstiilit lajitellaan H&M:n mukaan joko jatkokäyttöön ja uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai energiaksi. Energiaksi H&M:ltä kerrotaan kierrätettyjä tekstiilejä menevän kuusi prosenttia.

Myös Bik Bokilta kerrotaan, että vaateyhtiö haluaa myötävaikuttaa vaatteiden arvon ymmärryksen kehittymisessä.

– Teemme yhteistyötä Pelastusarmeijan kanssa ja kaikissa liikkeissämme on kierrätyslaatikot vanhojen vaatteiden sekä tekstiilien uusiokäyttöä ja kierrätystä varten, Bik Bokin viestinnästä vastataan.

Vaate säilyy kauniina pidempään, kun sitä pesee harvemmin. Nuhruisen tuntuiselle, mutta ei näkyvästi likaiselle vaatteelle riittää tuuletus. Repeytynyt vaate on mahdollista paikata. Rikkinäisistä farkuista voi tehdä myös farkkushortsit. Leikatut pätkät kannattaa säästää, sillä niitä voi käyttää rikkinäisten farkkujen paikkamateriaalina.

Keräyspisteissä oma nurja puolensa 

Niinimäki näkee vaateyhtiöiden kierrätyspisteet tavallaan hyvinä, sillä ne opettavat kuluttajia kierrättämään. Kritiikittä ei kehuja kuitenkaan heru.

– Jos se lisää kulutusta, niin se on huono juttu.

Esimerkiksi H&M tarjoaa kauppaan tekstiilejä tuoville asiakkaille alennuskuponkeja, jotta voisivat ”kiittää ja kannustaa muodin kierrättäjiä”.

– Edun tarjoamalla haluamme myös osoittaa, että kaikki tekstiilit ovat arvokkaita resursseja, eikä niitä tulisi esimerkiksi heittää roskiin.

Niinimäenkin mielestä vaateyhtiön keräyslaatikko on vanhoille epäkuranteille tekstiileille, kuten rikkinäisille sukille ja alushousuille, parempi vaihtoehto kuin roskakori. Kaatopaikalle päätyessään vaatteet tuhoavat luontoa entisestään, kun niistä irtoaa ympäristöön pienen pieniä mikromuoveja.

Niinimäki pahoittelee, että tällä hetkellä tekstiilien kierrättämisessä eletään välivaihetta. Vuonna 2025 yhteiskunnan on tarkoitus kerätä kaikki materiaalit, myös tekstiilit, takaisin.

"Olemme ihmisiä, emme kuluttajia" 

Siihen asti kuluttaja voi pienentää pukeutumisestaan aiheutuvaa ympäristökuormitusta ostamalla entistä vähemmän ja entistä parempia vaatteita, joita pesee harvoin, käyttää pitkään ja kierrättää käytön päätteeksi. Lähtökohtaisesti kannattaa myös miettiä omaa suhtautumistaan ostamiseen

Muodin tuottaminen on muuttunut ympäristöä rasittavaksi teollisuudeksi ja kulttuuri rasitusta ruokkivaksi kulutuskulttuuriksi. Ihmisistä puhutaan kuluttajina ja moni itsensä tuntuu sellaiseksi mieltävän. Asia pitäisi kuitenkin pystyä tiedostamaan ja purkamaan.

– Olemme ihmisiä, emme kuluttajia. Olemme oppineet näkemään itsemme kuluttajina vasta noin sadan vuoden aikana, joten voimme oppia siitä myös pois. Kun muutamme ajatteluamme, myös käyttäytymisemme muuttuu, Vänskä toteaa.

Muutoksen voi aloittaa vaikkapa Black Fridaysta.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja