Naisilla ilmenevää Aspergeria pidetään alidiagnosoituna, sillä oireyhtymään liittyvässä kirjallisuudessa on keskitytty kuvaamaan lähinnä pojilla ilmenevää oireistoa, kertoo Duodecim-lehti. Bustle-sivusto haastatteli asiantuntijoita, jotka listasivat tytöille ja naisille tyypillisiä Aspergerin oireita.
Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö – ei siis tauti tai sairaus, josta pitäisi parantua. Asperger-henkilöt näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut.
Monille Aspergerista saattaa tulla mieleen Rain Man -elokuvan henkilöhahmo: epäsosiaalinen mutta matemaattisesti lahjakas mies. Todellisuudessa Aspergerin kirjo on kuitenkin tätä suurempi, ja stereotypiat saattavat johtaa siihen, että erityisesti naisten Asperger-oireilua ei ymmärretä.
– Hänellä ei voi olla Aspergeria, koska hän ottaa katsekontaktin, hänellä on ystävä, hän on huolehtiva… on olemassa monia sukupuolittuneita ennakkoluuloja, jotka johtavat siihen, että naisten Aspergeria ei diagnosoida tai se diagnosoidaan väärin, sanoo laillistettu psykologi Tasha Oswald Bustle-sivustolle.
Seuraavan listattuna muutamia Aspergerin oireita, jotka ovat erityisen tyypillisiä naisille, mutta jotka voidaan helposti ohittaa.
LUE MYÖS: Syy Esmeraldan, 26, erilaisuudelle oli Asperger – äiti muistaa ensimmäiset oireet jo taaperoiästä: "Ella oli meidän Google jo ennen Googlea"
1. Vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa
Aivan kuten miehillä, myös Asperger-naisilla saattaa olla ongelmia sosiaalisissa tilanteissa. Hankaluuksia tuottavat tyypillisesti muiden vihjeiden sekä ääneen lausumattomien sääntöjen ymmärtäminen.
Naiset näyttävät kuitenkin olevan yleisesti parempia peittämään hankaluutensa. Osittainen syy tähän voivat olla naisiin kohdistuneet oletukset: heidän oletetaan olevan sosiaalisesti tarkkaavaisempia ja mukautuvan käytöstapoihin. Tämän vuoksi esimerkiksi Aspergerin oireyhtymälle tyypillisenä pidetyt, tavallista latteammat tavat reagoida asioihin eleillä ja ilmeillä eivät välttämättä ole selkeästi havaittavissa AS-naisilla.
2. Koulukiusatuksi joutuminen
Sosiaalisissa tilanteissa ilmenevät ongelmat saattavat johtaa siihen, että AS-tyttöä kiusataan. Oswaldin mukaan kiusaaminen on tyypillistä erityisesti esiteini- ja teini-iässä, kun tyttöjen välinen kanssakäyminen muuttuu hienovaraisemmaksi ja vaatii enemmän sanomattomien vihjeiden, kuten sarkasmin, ymmärtämistä.
3. Ahdistuneisuus ja masennus
Asperger-henkilön kohtaamat ongelmat, kuten edellä mainittu kiusaaminen, voivat johtaa ahdistukseen ja masennukseen. Voikin olla, että AS-tytöllä diagnosoidaan ahdistus tai masennus varsinaisen juurisyyn – Aspergerin – sijaan.
LUE MYÖS: Some voimakkaasti yhteydessä teinityttöjen masennukseen – osasyynä suositut sovellukset?
4. Koulun tai työn pistäminen sosiaalistumisen edelle
Koska AS-henkilöt kokevat sosiaaliset tilanteet usein hankaliksi, stressaaviksi ja väsyttäviksi, he saattavat alkaa keksiä tekosyitä ne välttääkseen. Sosiaalisia tilanteita voidaan paeta esimerkiksi opiskeluun tai työntekoon.
– He saattavat olla erittäin joustamattomia aikataulussaan. Opiskelija-asuntoloissa he saattavat päättää pysyä huoneissaan välttääkseen juhlat ja muut ryhmäaktiviteetit, ja opiskella välttääkseen sosiaalisia esiintymisiä, luonnehtii laillistettu psykoterapeutti Christine Scott-Hudson Bustlelle.
5. Tarve löytää oma rooli
AS-naisilla saattaa olla vaikeuksia toimia sosiaalisissa tilanteissa, joissa heille ei ole määritelty selkeää roolia. Lapsena Asperger-tyttö on saattanut palata itkien kotiin kaverinsa luota yökyläilemästä, jossa oma rooli on ollut epäselvä. Aikuisena he saattavat luoda itselleen roolin sosiaalisissa kokoontumisissa esimerkiksi ottamalla omalle kontolleen avustamisen keittiössä tai siivoamisen.
Tarvitaanko diagnoosia?
Onko diagnoosi sitten tarpeellinen, jos vahvoja oireita ei ole? Omien autisminkirjon piirteiden ymmärtäminen auttaa kasvattamaan itseluottamusta ja ymmärtämään omia vahvuuksiaan. Aspergerin oireyhtymä on monelle diagnosoidulle tärkeä osa heidän identiteettiään, muistuttaa Autismi- ja Aspergerliitto.
Lähteet: Bustle Osittaislähteet: Duodecim-lehti, Autismi- ja Aspergerliitto