Hannele, Risto ja Thea ovat kaikki seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia senioreita. He toimivat Seta ry:n kokemuskouluttajina, sillä he haluavat taata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville yhdenvertaisen vanhuuden.
Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2019. Julkaisemme artikkelin uudestaan Pride-viikon kunniaksi.
Viisitoista vuotta avioliittoa ja kotiäitiyttä takana. Hannele Savisalon mieleen hiipii nuoruudesta tuttu tunne – naiset kiinnostavat häntä erityisellä tavalla.
Avioliitto saa kuitenkin jatkoa. Kymmenen seuraavan aviovuoden aikana tunne vahvistuu vahvistumistaan. Sitä ei saanut vaimenemaan edes viisi lasta eikä aviomies.
Vuonna 2005 Hannele päättää, että on aika tehdä muutos ja ottaa ohjat omasta elämästä.
Asiasta kertominen kuitenkin jännittää naista. Oikeammin sanottuna mikään ei ole pelottanut niin paljon kuin sen sanominen ääneen rakkaimmille.
Entiset aviomiehet samassa joulupöydässä
Hannele neuloo sukkia harmaassa nojatuolissa. Erosta on jo yli kymmenen vuotta ja nainen nauttii elämästä Helsingin Pasilassa.
Taakse on jäänyt kolmen vuoden suhde naisen kanssa. Parisuhteen aikaan joulupöydässä istui naisten lapsien lisäksi myös entiset aviomiehet vierekkäin.
– Kyllä he hyvin pärjäsivät, Hannele naurahtaa.
Nyt 63-vuotias nainen elää sinkkuna ja toimii aktiivisesti Seta ry:n sateenkaarisenioreissa.
– Elämä on nyt aika hyvin. Oikeastaan paremmin ei voisi olla.
2000-luvulla kaapista ulos tuleminen oli naisen mukaan hyvä asia. Ilmapiiri oli suvaitsevainen.
– Se oli jo sellaista aikaa, että näistä asioista pystyi puhumaan. En ole koskaan saanut negatiivista palautetta.
Risto antoi kasvot HIV:lle
Asenteet ovat todella muuttuneet viidenkymmenen vuoden aikana. Vielä 1970-luvulla homous oli rikos, sitten se luokiteltiin sairaudeksi ja edelleen hävettäväksi leimaksi.
90-luvulla homoja hakattiin tai pidettiin pedofiileinä. HIV-positiivisia pelättiin. Sen tietää Risto Hartikainen, joka on saanut tuntea homovihan nahoissaan.
Risto on antanut tarinansa aiemminkin julkisuuteen. Häntä voisi kutsua HIV:n suomalaisiksi kasvoiksi.
Kun mies vuonna 2010 ensimmäistä kertaa kertoi julkisuudessa elämäntarinansa, hän ihmetteli, että ei saanut yhtään tappouhkausta.
– Maailma on muuttunut. Ennen olisin ollut joko rikollinen, pedofiili tai mielisairas. Nyt saan olla vain minä, Hartikainen kertoo.
Lue lisää Ristosta: Seniorihomo Risto, 68, pahoinpideltiin nuorena aidanseipäällä – nykyisellään olot "varmasti sata miljoonaa kertaa paremmat"
Thea haluaa pukeutua hameeseen vielä vanhainkodissakin
Vaikka asenteet ja rikoslaki ovat taipuneet, sateenkaariseniorit jännittävät tulevaa. Jännittäjien mukana ovat myös 77-vuotias Kalevi ja 66-vuotias Gitta Hakokorpi.
– Minulla on kauhea pelko siitä, mitä sitten tapahtuu, kun menen vanhainkotiin. Entä, jos minun ei anneta pitää siellä hametta päällä? Kalevi kertoo.
Kalevi, jota myös Theaksi kutsutaan, kiinnostui naisten vaatteista jo 5-vuotiaana. Vuonna 1998 hän käveli ensimmäisen kerran kotinsa ulkopuolella naiseksi laittautuneena.
Teko oli rohkea, sillä Suomessa transvestisuus poistettiin sairausluokituksesta vasta vuonna 2011. Vuotta myöhemmin syntymäpäivien yhteydessä Thea tuli kokonaan kaapista ulos. Käsipuolessa kulki silloin, niin kuin yhä tänäkin päivänä, vaimo Gitta.
Lue lisää: Gitta, 64, pukee miehensä kaunottareksi – "en tiennyt Thean olevan transvestiitti"
"Vähintään kymmenen henkilöä kaapista ulos"
Gitta, Thea, Hannele ja Risto toimivat kaikki Seta ry:n kokemuskouluttajina, sillä haluavat taata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville senioreille yhdenvertaisen vanhuuden.
– Silloin kun lähdin kertomaan taustoistani tavoitteena oli saada vähintään kymmenen henkilöä ulos kaapista. Tähän päivään mennessä tavoite on mennyt jo monella henkilöllä yli, Thea kertoo.
Viime vuoden syksyllä Seta lanseeraasi sateenkaarisertifioinnin, johon eri sosiaali- ja terveysalan organisaatiot voivat liittyä. Pilottihanke käynnistettiin Helsingin Kampin ja Kinaporin palvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on edistää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten yhdenvertaisuutta tarjoamalla koulutusta ja käytännön työkaluja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille.
Kouluttajien mukaan vastaanotto on ollut positiivista.
Sateenkaarisenioreiden äänitorvet
Risto on ollut sekä Setan sateenkaarisenioreissa että uudessa sertifikaattiprojektissa mukana alusta asti. Näin on myös Gitta ja Thea.
Riston mukaan kouluttaminen on todella tärkeää, sillä pelkona on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat pakotetaan takaisin kaappiin vanhainkodissa.
– Työntekijöiden on tärkeää ymmärtää, miten kohdata sateenkaari-ihmisiä. Kamalinta olisi, että meidät ajettaisiin takaisin kaappiin, Risto kertoo.
Seksuaalivähemmistöt ovat vanhainkodissa usein näkymättömiä.
– Vanhainkodissa on vain heteroita eli miehiä ja naisia. Se kolmas sukupuoli eli muu tällä hetkellä puuttuu, Gitta kertoo.
Yhtenä suurimpana haasteena Gitan mukaan on näkymättömyyden kultturi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pakotetaan takaisin kaappiin myös esimerkiksi tiukkojen sekä rajoittavien mies- ja naisroolien ylläpitämisen kautta.
Yhdenvertainen vanhuus Suomen laajuisesti
Nyt kokemuskouluttajien pilottikoulutukset ovat pilottihankkeen osalta ohitse. Sateenkaarisertifiointi-hanke kuitenkin jatkuu vielä puoli vuotta, jonka puitteissa palvelukeskusten on mahdollista saada sertifikaatti, joka kertoo siitä, että heidän palvelunsa on tasa-arvoista ja yhdenvertaista.
Setan seniorityön koordinaattorin Touko Niinimäen mukaan projektia on tarkoitus laajentaa.