Vieraslajit ovat valtava uhka luonnolle, taloudelle, ruokaturvalle ja ihmisten terveydelle, varoittaa Kansainvälinen Luontopaneeli (IPBES) uudessa raportissaan. Haitallisten vieraslajien aiheuttamaa haittaa kuitenkin aliarvioidaan ja vähätellään. Raportin mukaan vieraslajeja on raportoitu 37 000 eri puolilla maailmaa. Näistä 3500 on luokiteltu haitallisiksi.
Vieraslajit ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena maapallon jokaiseen kolkkaan. Ne ovat yksi viidestä suurimmasta luontokadon aiheuttajasta. Muut syylliset luontokatoon ovat maan- ja merenkäytön muutokset, lajien liiallinen hyödynnys, ilmastonmuutos ja saasteet. Haitallisten vieraslajien vaikutuksista yli 80 prosenttia on kielteisiä.
– Haitalliset vieraslajit ovat suurin uhka monimuotoisuudelle ja ne voivat aiheuttaa peruuttamatonta haittaa luonnolle, esimerkiksi kansallisia ja kansainvälisiä sukupuuttoja. Ne uhkaavat myös ihmisten hyvinvointia, muistuttaa raportin laatimiseen osallistunut professori Helen Roy tiedotteessa.
Lue myös: Suomessa on 160 haitallista vieraslajia – torjunta onnistuu, mutta vaatii lisää toimia
Vesihyasintti on haitallisimpia vieraslajeja
Kaikki maasta toiseen leviävät vieraslajit eivät suinkaan ole haitallisia. Vieraskasveista 6 prosenttia on arvioitu haitallisiksi. 22 prosenttia selkärangattomista vieraslajeista ja 14 prosenttia selkärankaisista vieraslajeista luokitellaan haitallisiksi, samoin 11 prosenttia vieraslaji-mikrobeista.
Haitalliset vieraslajit, tässä tapauksessa hyttyset, levittävät esimerkiksi malariaa, zikavirusta ja Länsi-Niilin kuumetta.
Vesihyasintti on yksi laajimmalle levinneistä vieraslajeista. Se on romahduttanut esimerkiksi Afrikan suurimman järven, Vicktoriajärven, tilapiakannan ja lopettanut samalla alueen kalastuksen.
Kirjotulikruunu ja mustarotta ovat vesihyasintin jälkeen laajimmalle levinneet haitalliset vieraslajit.
– Olisi kallis virhe pitää vieraslajien leviämistä vain jonkun muun ongelmana. Vaikka ongelmia aiheuttavat lajit vaihtelevat eri puolilla maailmaa, riskit ja haasteet ovat yhteisiä ja kohdistuvat kaikkiin maihin, jopa Etelämantereeseen, huomauttaa professori , yksi raportin laatijoista.
