Vieraslajien haitallisimpia vaikutuksia luonnolle ja ihmisille ei ole vielä liian myöhäistä torjua, sanoo Suomen Luontopaneeli.
Suomen Luontopaneeli on tarkastellut Kansainvälisen Luontopaneelin (IPBES) tänään julkaistua raporttia Suomen näkökulmasta.
– Vaikutuksia ei ole liian myöhäistä torjua ja välttää, kunhan haitallisten vieraslajien torjuntaan sitoudutaan, siihen osoitetaan riittävät resurssit ja tarvittavaa lainsäädäntöä pannaan toimeen sekä valvotaan, listaa Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho tiedotteessa.
Tehokkain keino vieraslajien torjumiseksi on vieraslajien saapumisen estäminen. Kansainvälisesti tämä edellyttää kaikkien maiden sitoutumista. Jos vieraslaji on päässyt leviämään tai vakiintumaan, sen poistaminen ympäristöstä on hankalaa ja saattaa vaatia ekosysteemiä vahingoittavia toimia.
– Esimerkiksi haitalliseksi määritellyn rohmutokon leviäminen on näillä näkymin pystytty pysäyttämään yhteen varsinaissuomalaiseen lampeen, mutta haitallisen kalalajin hävittäminen myrkyttämällä vahingoitti lammen muutakin lajistoa. Haitallisten vieraslajien torjunnassa pitäisi panostaa enneltaehkäisemiseen, toteaa Suomen Luontopaneelin toinen varapuheenjohtaja, professori Ilari Sääksjärvi.
Suomessa 160 haitallista vieraslajia
Suomen noin 48 000 eliölajista noin tuhannen arvioidaan olevan vieraslajeja. Kaikista Suomessa tavatuista vieraslajeista luonnolle tai ihmiselle haitalliseksi on arvioitu noin 160 lajia. Hyödyllisiksi on katsottu muutamia kymmeniä.
– Lainsäädäntömme on haitallisten vieraslajien osalta suhteellisen kehittynyttä. Suomen vieraslajiluettelot eivät kuitenkaan ole kattavia. Niihin on sisällytetty vain kaikein haitallisimmat ja kustannustehokkaimmin torjuttavissa olevat lajit. Vieraslajien torjuminen ja lainsäädännön toimeenpano vaatii valtiolta nykyistä enemmän aktiivisuutta, huomauttaa Sääksjärvi.
Suomen Luontopaneeli muistuttaa, että on tärkeää erottaa vieraslajit, haitalliset vieraslajit ja tulokaslajit toisistaan. Monet lajit siirtyvät ilmaston lämmetessä omin avuin kohti pohjoista ja Suomenkin lajisto muuttuu luontaisesti. Omin avuin ilman ihmisen myötävaikutusta saapuneet lajit eivät kuulu vieraslajilainsäädännön piiriin, eikä niitä pääsääntöisesti tule pyrkiä torjumaan.
