Ahdas asuminen ja duunariammatit altistavat monia ulkomaalaistaustaisia tartunnoille.
Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on ollut korkea jo pitkään, mutta parin viime viikon aikana se on kasvanut entisestään.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut syksystä lähtien suunnilleen kolmannes, kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Viime viikolla se on noussut 40–50 prosenttiin.
– Vaikuttaisi ehkä siltä, että kantaväestön tartunnat olisivat vähän nopeammin tasaantumassa kuin vieraskielisten, Järvinen kertoo.
Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia.
Yliedustus ei Järvisen mukaan ole aivan niin voimakasta kuin miltä äkkiseltään näyttäisi. Tartuntoja on todettu viime kuukausina etenkin alle 50-vuotiaissa, ja näissä ikäryhmissä maahanmuuttajia on suhteessa enemmän kuin iäkkäissä.
Sairaalahoidossa olevia koronapotilaita ei ole tilastoitu kieliryhmittäin, mutta Järvinen arvioi, että sairaalassa olevissa vieraskielisiä on suhteessa vähemmän kuin tartunnan saaneissa. Maahanmuuttajaväestö on keskimäärin nuorempaa ja sitä myötä vähemmän altista vakavalle tautimuodolle.
– Mutta tiedän, että meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä tehohoidossa ja vaikeasti kipeänä. Kyllä he ottavat myös vaikeiden tautien kautta enemmän iskua tällä tavalla.