Veronpalautukset sekä laajalti myös jäännösverot saattavat pian olla vain kaikuja menneistä. Uudessa mallissa suomalaiset pystyisivät säätämään veroprosenttiaan pitkin vuotta verottajan, joko esimerkiksi sähköpostilla tai tekstiviestillä toimitettavan, ehdotuksen mukaan. Verohallinnon pääjohtajan mukaan teoriassa uusi tapa voitaisiin ottaa käyttöön vaikka heti, mutta uudistus vaatisi vielä lakimuutoksia.
Verohallinnon pääjohtajan Markku Heikuran visioissa verotuksen voisi automatisoida siten, ettei veroprosentin tarkkailu olisi enää tavallisen palkansaajan kontolla. Jatkossa veroprosenttia seurattaisiin ympäri vuoden ja veronmaksajille tulisi verottajalta ilmoituksia, jos veroprosenttia kannattaisi muuttaa.
Heikuran mukaan pelkästään verokorttiin ja veroprosenttiin liittyvissä kysymyksissä verottajaan otetaan yhteyttä satoja tuhansia kertoja vuodessa, ja tämä syö paljon resursseja.
– Pelkästään verokortteihin liittyvien kysymysten käsittely vaatii meiltä yli 200 henkilötyövuoden panoksen, Heikura kertoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.
Heikuran mukaan jäännösverot eli mätkyt eivät jäisi kokonaan historiaan, mutta varsinkin niiden palkansaajien, joiden elämässä ei tapahdu merkittävämpiä mullistuksia, tarvitsisi vain mahdollisesti hyväksyä verottajan ehdotus.
– Jäännösverot vähenisivät merkittävästi, mutta esimerkiksi matkakustannuksia eli työmatkavähennyksiä olisi vielä hankala hoitaa täysin automatisoidusti, Heikura toteaa.
Pääjohtajan mukaan järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön hyvinkin nopeasti, sillä heillä on jo käytössään tarvittavat tiedot ihmisten tuloista vuonna 2019 käyttöön otetun kansallisen tulorekisterin ansiosta.
Lue myös: Suomen kovimmat tulot Wolt-perustajalla – muita kovatuloisia metsämies, pelikehittäjät ja ohjelmistoperustajat
– Tiedämme tulorekisterin ansiosta henkilökohtaiset veroasiat usein paremmin kuin ihmiset itse, Heikura naurahtaa.
Uusi järjestelmä vaatisi Heikuran mukaan kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön, joka on taasen poliittisten päättäjiemme vastuulla. Aamulehdelle Heikura arvelee, että optimistisimmillaankin uudistus voisi olla käytössä vuonna 2027.
Muutoksia pitäisi tehdä ainakin ennakkoperintälakiin.
– Laajemmissa lainsäädäntöhankkeissa kestää yleensä noin kaksi ja puoli vuotta, Heikura arvioi.
Yhteiskunnallinen merkitys
Verotuksen automatisointi helpottaisi Heikuran mukaan myös valtiota ja kuntia, sillä niiden tulovirrat tiedettäisiin paremmin ennakolta.
– Esimerkiksi kuntien tulot olisivat tasaisempia ja paremmin ennustettavissa, Heikura sanoo.
Heikura ideoi myös, että vastaavanlaista automatisointia voisi harkita myös yritysverotuksen puolelle, joskin siellä olisi hieman enemmän ratkaistavia yksityiskohtia.
Lue myös: MTV:n selvitys: Ruokalähettien ahdingossa uusia ulottuvuuksia – kuskeja rankaistaan mätkyillä, Wolt ei ota kantaa
Pääjohtajan mukaan myös pienyrityksille voisi olla esitäytetty veroehdotus. Ongelmana olisi kuitenkin yritysten osalta esimerkiksi alv-vähennykset, joita on hankala käsitellä automaation läpi.
– Esimerkiksi alustatalouden toimijat, jonkinlaisen tiedonsiirtoalustan kautta raportointi olisi merkittävästi helpompaa ja merkittävä hallinnollinen taakka jäisi heiltä pois. Sitä varten pitäisi kuitenkin luoda uutta tekniikkaa tiedon liikkumista varten.
– Meillä on kuitenkin noin 260 000 pientä yritystä ja heitä varten pitäisi tavalla tai toisella kehittää halpa ja toimiva tietojärjestelmä, Heikura pohtii.
Katso Viiden jälkeen kello 17 alkaen ja Katsomossa tästä!