Pölyttäjien, kuten esimerkiksi mehiläisten, kimalaisten ja perhosten määrä on vähentynyt maailmanlaajuisesti. Pienetkin teot omalla kotipihalla voivat parantaa elintärkeiden pölyttäjien mahdollisuuksia selvitä, muistuttaa asiantuntija.
Mitä jos tänä kesänä jättäisitkin osan pihanurmikosta leikkaamatta?
Tämä olisi varmasti monen pölyttäjän toive, sillä lyhyt nurmikko on lajistoltaan hyvin yksipuolinen eikä auta parantamaan luonnon monimuotoisuutta.
Ympäristöjärjestö WWF onkin käynnistänyt kampanjan, jolla yritetään tuoda lisää villiä luontoa suomalaisiin pihoihin ja puutarhoihin.
– Itse tykkään sanasta "hallittu hoitamattomuus". Jos pihalla olisi esimerkiksi niittyä, niin pitäisi sen avoimena, ettei se pusikoidu. Nurmikkoa taas voisi hoitaa vähän kevyemmin, antaisi sen kasvaa ja katsoisi mitä sieltä kehittyy. Jokaista nurkkaa ei tarvitse siivota, kaikki risukasat ja lehtikasat ovat hyviä hyönteisille ja linnuille, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Pölyttäjillä on valtava merkitys muun muassa ruokaturvaan. Noin kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjistä.
Suomessakin pölyttäjämäärät ovat vähentyneet.
–Monet lajit ovat muuttuneet uhanalaisiksi täällä Suomessakin, eli vaikka niitä yleisiä pölyttäjälajeja voi olla vielä ihan hyviä määriä, jotkut muut lajit ovat sitten harvinaistuneet kovasti. Esimerkiksi päiväperhosissa ja erakkomehiläisissä on paljon uhanalaisia lajeja, Korpela sanoo.
Minkälaisia pölyttäjäystävällisiä kasveja pihalla voisi sitten suosia? Entä kuinka pölyttäjiä voi auttaa ilman omaa pihaa? Katso koko Eeva-Liisa Korpelan haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta.