Missä hallitus onnistui kehysriihen päätöksissä ja missä jäi toivomisen varaa?
Hallitus julkisti keskiviikkona kehysriihen tulokset.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan etenkin kotitalousvähennyksen korotus oli tervetullut siirto, sillä viime vuonna tehty leikkaus oli hänen mukaansa perusteeton.
– Nyt on sitten otettu lusikka kauniiseen käteen ja korjailtu sitä. Se oli positiivista.
Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja puolestaan iloitsee kehysriihen päätöksestä koskien startup-yritysten työntekijöiden verotusta.
Hallitus päätti kehysriihessä uudistaa työsuhdeoptioiden verotusta tavalla, jota Suomen startup-yhteisö on ajanut pitkään. Jatkossa startup-yritysten työntekijöiden työsuhdeoptioita verotetaan vasta osakkeiden myyntihetkellä eli silloin, kun työntekijä on saanut käteen todellista tuottoa.
– Tämä on kyllä sellainen kannustava tekijä meidän startup-kentällemme, tästä kiitos. Olisin ehkä toivonut, että vähän enemmän olisi pystytty sopeuttamaan jo tässä vaiheessa.
Nollapohjabudjetista ratkaisu?
Erämaja on todennut jo aiemmin, että verouudistus pitäisi aloittaa nollapohjabudjetilla. Hän uskoo, että se olisi kaivattu lääke verojärjestelmän pirstoutumiseen.
– Pitäisi miettiä, miten me tehokkaimmalla tavalla kerätään ne verot ilman, että haitataan kasvua. Pitäisi pystyä katsomaan, että onko järjestelmässä jotain tehottomuuksia.
Lehtinen pumppailee jarruja ja muistuttaa, että verotuksessa ei oikeastaan ole niin sanottua tyhjää pöytää.
Nollapohjabudjetin periaatteena on, ettei edellisen kauden lukuja käytetä pohjana ja jokaiselle ansaitulle eurolle annetaan etukäteen tarkka käyttötarkoitus, niin että tuloja ja menoja vertaamalla lopputulos on nolla.