Kummalliset tai hilpeyttä herättävät lasten nimet päätyvät aika ajoin nimilautakunnan käsittelyyn ja sitä kautta otsikoihin. Lapsi ei valitse itse nimeään, mutta aikuiset voivat valitakin. Millaisia etunimiä suomalaiset ovat halunneet itselleen vaihtaa?
Suurin osa lienee hyvin tavallisia vaihdoksia, kertoo nimilautakunnan sihteeri Juhani Ketomäki. Ulkomaalaistaustaiset saattavat haluta vaihtaa etunimensä kirjoitusasun helpommaksi, joku voi tehdä toisesta nimestään ensimmäisen tai esimerkiksi Matti-Pekka saattaakin haluta olla Pekka-Matti.
– Yleensä ihmiset toimivat rationaalisesti. Maistraatissa täytetään lomake, ja jos nimi on kelpo, sen voi saada saman tien käyttöönsä, Ketomäki sanoo.
Toisinaan nimen kelpoisuuden toteaminen vaatii nimilautakunnan tutkimista. Ketomäki törmääkin työssään etunimihakemuksiin, jotka joudutaan niiden kummallisuuden, sopimattomuuden tai esimerkiksi kirjoitusasun vuoksi tyrmäämään. Esimerkkejä on lukuisia.
– Vercingetorix. Gallialaisen sotapäällikön nimeä ei puollettu, Ketomäki mainitsee.
Miesten hakemista nimistä myöskään Krimi, Jartza, Nocu, Kopo ja Tatume eivät saaneet lautakunnan siunausta. Naisten Kaktu, Kisse, Lellu ja Lolia sen sijaan hyväksyttiin.
– Eräs ei nuori, mutta ei ihan vanhakaan nainen halusi ottaa nimen Jormanmuija, Ketomäki päivittelee.
Nimeä ei hyväksytty.
