Venäjällä ihmisiä värvätään rintamalle edelleen, vaikka presidentti väitti liikekannallepanon päättyneen aikoja sitten, sanoo Itä Nyt -ohjelmassa vieraillut venäläistutkija.
MTV Uutiset livessä alkaa uusi Itä Nyt -ohjelma, jossa käsitellään Ukrainan sotaa ja poliittista tilannetta Venäjällä. Ohjelma tulee kerran viikossa ja on katsottavissa MTV Uutiset liven lisäksi Katsomossa sekä MTV Uutisten nettisivuilla.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti marraskuun alussa Vladimir Putinin 21. syyskuuta julistaman osittaisen liikekannallepanon päättyneen.
Puolustusministeriö ilmoitti 1. marraskuuta, että reservissä olevien kansalaisten asevelvollisuuteen liittyvät toimet on lopetettu, ja asevoimiin rekrytoidaan jatkossa vain vapaaehtoisia.
MTV Uutisten Itä Nyt -ohjelmassa vieraillut tutkija paljastaa kuitenkin karun totuuden.
– Valitettavasti emme voi puhua siitä, että liikekannallepano Venäjällä olisi loppunut. Meillä on dataa siitä, että ihmisiä mobilisoidaan edelleen, pääasiassa maan syrjäisemmillä seuduilla, mutta myös Moskovassa ja Pietarissa, sanoi Aleksanteri-instituutin Venäjältä kotoisin oleva tutkija Margarita Zavadskaya.
Tutkijan mukaan liikekannallepano on vaikuttanut dramaattisesti niiden ihmisten määrään, jotka haluavat lähteä Venäjältä. Hänen arvionsa mukaan jopa 1,5 miljoonaa venäläistä olisi paennut kotimaastaan sen jälkeen, kun Venäjä helmikuun lopussa hyökkäsi Ukrainaan.
– Se on valtava aivovuoto. Pääasiassa lähtivät nuoret, korkeasti koulutetut ihmiset, Zavadskaya kommentoi.
Liikekannallepano merkitsee myös monille venäläisperheille elättäjänsä menettämistä, kun mies on joutunut rintamalle tai piileskelemään kutsuntoja.
Zavadskaya vertaa joukkopakoa Venäjältä tilanteeseen 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto oli juuri hajonnut.
Venäläisissä yliopistoissa on nyt sekä yli 65-vuotiaita ihmisiä että alle 25-vuotiaita ihmisiä. Suuri osa muista on joko paennut tai rintamalla. Samantyyppinen tilanne vallitsi tutkijan mukaan Venäjällä 1990-luvulla.
– Silloinkin oli työikäisten ja korkeasti koulutettujen ihmisten joukkopako yliopistoista, koska resursseja ei ollut. Nyt tilanne on kuitenkin paljon pahempi kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Ensinnäkin silloin Venäjältä lähti Zavadskayan mukaan suhteessa paljon vähemmän ihmisiä kuin nyt. Lisäksi silloin oli vielä toivoa siitä, että Venäjästä tulee demokratia taloudellisista vaikeuksista huolimatta.
Nämä toiveet eivät valitettavasti toteutuneet.
– Nyt kukaan ei enää luota Venäjään ja sen hallitukseen edes sen vertaa, mitä luotettiin silloin 30 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto hajosi.
Sota on aiheuttanut korjaamatonta tuhoa koulutukselle Venäjällä. Zavadskayan mukaan Venäjä on mennyt ainakin 20 vuotta kehityksessä taaksepäin sodan alkamisen jälkeen. Kaikki johtavat yliopistot Venäjällä menettivät valtavasti huippututkijoita ja -opettajia.
– Jatkossa opiskelijoita opettavat ihmiset, jotka ovat lojaaleja Kremlille ja kykenemättömiä ajattelemaan kriittisesti ja itsenäisesti.
Zavadskayan mukaan valtava joukkopako Venäjältä on hyvin luonnollinen seuraus Venäjän presidentin politiikasta.
– 24. helmikuuta jälkeen kävi selväksi, ettei Venäjällä ole mitään taloudellista tai juuri muutakaan lähitulevaisuutta.
Venäläisiä sotilaita Ukrainassa.EPA
Zavadskaya painottaa, että Putin elää täysin eri todellisuudessa kuin historiantutkijat tai suurin osa muista poliitikoista.
– Hänen suhtautumistapansa ja epärealistinen maailmankuvansa on johtanut tähän sotaan, joka olisi ollut täysin vältettävissä. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Putin yksin aloittanut sotaa, vaan hänellä on ympärillään joukko samanmielisiä tukijoita, Zavadskaya sanoo.
Hyvä uutinen tutkijan mukaan on kuitenkin se, että Venäjällä on edelleen oppositio, joka vastustaa sotaa ja Putinin hallintoa.
Oppositio on ajettu ahtaalle ja sen mahdollisuudet vaikuttaa ovat varsin rajalliset. Venäjällä ei myöskään ole samanlaista yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta kuin esimerkiksi Ukrainassa.
– Verrattuna Ukrainaan, jossa toteutettiin vallankumous vuonna 2014, Venäjällä on paljon enemmän presidentin alaisuudessa olevia erikoisjoukkoja,jotka tukahduttavat mielenosoituksia. Valvonta on myös paljon tiukempaa, Zavadskaya sanoo.
Tutkija muistuttaa, että oppositio on kuitenkin olemassa ja iskee, kunhan oikea hetki koittaa.
Vielä pari vuotta sotaa?
Lännessä ollaan toiveikkaita siitä, että sota Ukrainassa loppuu pian. Zavadskayalla ei kuitenkaan ole kovin ruusuista ennustetta.
– Venäjällä ei ole mitään suunnitelmaa tässä sodassa, Kreml ei itsekään tiedä, mitä haluaa. Se haluaa vain koko ajan lisää ja lisää eikä ole valmis luovuttamaan alueita.
– Se on tietysti miljoonan euron kysymys, milloin sota loppuu. Jos katsomme totuutta silmiin, ymmärrämme, ettei sodalle näy loppua. Politiikan tutkijana voin sanoa, että sota kestää vielä ainakin pari vuotta.
