Kouvolaan harhautuneet droonit herättävät kiinnostusta Puolassa. Turvallisuusasiantuntija arvioi, että droonien torjuntaa on vahvistettava Suomessa nopeasti.
Puolassa seurataan tarkasti, millaisiin konkreettisiin toimiin Kouvolan alueelle harhautuneiden ukrainalaisdroonien tapaus Suomessa johtaa. Myös Puola on saanut oman osansa harhautuneista drooneista.
Puolassa vierailevana professorina Wroclawin yliopistossa työskentelevä turvallisuusasiantuntija Timo Hellenberg kertoo, että Suomessa käytävä droonikeskustelu kiinnostaa Puolassa erityisesti aiemman tapauksen vuoksi.
– Oikeastaan aika odottavalla kannalla ollaan, että mihin konkreettisiin toimenpiteisiin tämä tulee Suomessa johtamaan, Hellenberg sanoo.
Hellenbergin mukaan Puolassa oli viime vuoden syyskuussa drooniepisodi, jossa ilmatilaan tunkeutui reilu parikymmentä sotilasdroonia.
– Täällä oli reilu parikymmentä sotilasdroonia, jotka tunkeutuivat maan ilmatilaan. Ne ammuttiin alas Naton tuella ja ilmatila suljettiin, Hellenberg kertoo.
Ilmatilaloukkauksen jälkeen Puola aktivoi Naton 4. artiklan ja on sen jälkeen ollut valmiustilassa. Neljännen artiklan mukaan jokainen jäsenmaa, joka kokee koskemattomuutensa, riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna, voi pyytää neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa. Muilla jäsenmailla on velvollisuus osallistua neuvotteluihin.
Neljäs artikla on aktivoitu useita kertoja Naton historiassa, esimerkiksi Ukrainan sodan alettua vuonna 2022.
Lue myös: Naton pääsihteeri uhmakkaana: Puolustamme jokaista tuumaa liittouman alueesta
Painetta pysyvämmästä ilmapuolustuksesta
Suomalaisprofessorin mukaan Puolassa ja Baltiassa on parannettu varautumista sekä kansalaisten aktivoitumista. Hän nostaa esiin ennakkovaroituskäytännöt ja antaa esimerkiksi Viron, jonka ilmatilassa havaittiin viime yönä seitsemän droonia, joista yksi putosi Kastren kalastajakylään.