Venäjän pelätty kyberuhka Suomeen jäänyt torsoksi – tietoturva-asiantuntija: "Hyökkäykset kohdistettu suoraan sotaan"

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Venäjän yritykset vaikuttaa suomalaisiin Nato-asiassa ovat jääneet vähäisiksi.

Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkän mukaan erilaisia vaikuttamisyrityksiä nähtiin enemmän ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa.

– Hyökkäyksen jälkeen kyberhyökkäykset ovat vähentyneet muissa kohteissa kuin suoraan sotaan liitoksissa oleviin kohteisiin. Paljon tekemisestä on keskittynyt joko länsimaalaisten toimijoiden puolesta venäläisiin kohteisiin ja venäläisten toimijoiden puolesta ukrainalaisiin kohteisiin, Särkkä arvioi MTV Uutiset Liven lähetyksessä.

– Suoria hyökkäyksiä, joilla olisi vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan tai yritysten toimivuuteen ei ole ollut. Tietojenkalastelua on toki nähty viime aikoina, Särkkä lisää.

Lue myös: Tunnista hybridivaikuttaminen: Näissä tilanteissa hälytyskellojen tulisi soida

Voisiko kyberhyökkäys estää televisiolähetyksiä Suomessa? Valkohattuhakkeri Benjamin Särkkä vastaa – tällaisia tietojenkalasteluyrityksiä Suomeen kohdistuu nyt

Kyberhyökkäysten määrä ei siis ole varsinaisesti vähentynyt, mutta ne on kohdistettu eri tavalla ja eivät ole niin näkyviä kansalaisten näkökulmasta.

Särkän arvion mukaan tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että venäläisillä hakkereilla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi resursseja kyberhyökkäyksiin muualla kuin Ukrainassa. Suomalaiset eivät näytä olevan venäläisten hakkereiden prioriteettien kärjessä.

– Olen miettinyt paljon, että onko tässä käynyt niin, että ne venäläiset hakkerit, jotka ovat vapaaehtoisesti tehneet juttuja Venäjän laskuun aikaisemmin, ovat heränneet globaalin yhteisön paineeseen ja ajatelleet, että ei kiinnosta jeesaa tuota tyyppiä [Putinia] ollenkaan. Sen myötä ne toimijat, jotka siellä vielä ovat, ovat suoraan sotateollisuuden tai armeijan alaisuudessa. Prioriteetti määräytyy sen mukaan, mitkä ovat silloin kriittisimmät kohteet, Särkkä selittää.

Lue myös: Sanna Kärsämänojan identiteetti varastettiin – huonekalutoimitus omalla pihalla oli vasta alkua

Vaikuttamisyrityksiä voi tulla vielä päätöksen jälkeen

Nähtäväksi jää, onko Venäjällä enää tässä vaiheessa kiinnostusta yrittää vaikuttaa suomalaisiin Nato-jäsenyyden suhteen. Informaatiovaikuttamista tapahtuu kuitenkin koko ajan.

– Informaatiovaikuttamista ja eripuraa pyritään varmaankin tekemään koko ajan. Jossain määrin siitä on hyviä esimerkkejä, joiden mukaan viestit ovat radikalisoituneet, Särkkä sanoo.

Lue myös: Lähes kaikille Venäjän televisiokanaville ilmestyi sotaa vastustavia viestejä kesken voitonpäivän juhlinnan: "Teillä on verta käsissänne"

Voiko käteinen loppua, jos Suomeen tehdään kyberhyökkäys?

Viestien radikalisoiminen on kuitenkin vaikuttanut positiivisesti siihen, että suomalaiset tunnistavat ne paremmin bottien tai trollien kirjoittamiksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Samaan aikaan vaikuttavuus on aika paljon pienempi, koska se on selkeää monille. Se on helpompi tunnistaa ja siksi vaikuttavuus on pienempi.

Vaikuttamista voi tapahtua myös päätöksen jälkeen, mikäli Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä. Särkän kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen aikaan, kun jäsenhakemusta käsitellään.

– Me ollaan yhtäkkiä tilanteessa, en nyt halua sanoa, että ollaan ihan yksin, mutta silti minun veikkaukseni on, että ratifiointiaikana hyökkäykset lisääntyvät ja on tehtävänä enemmän työtä turvallisuuden eteen.

Särkän mukaan Suomen tietoturva on kuitenkin hyvällä tasolla ja erilaisiin kyberuhkiin on varauduttu.

– Erilaiset palvelunestohyökkäykset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan vakauteen ja yleiseen turvallisuudentunteeseen.

Lue myös: Vastaamo-kiristäjää jahtaavat muutkin kuin poliisi – MTV Uutiset vieraili valkohattuhakkerin työhuoneessa: "Tietomurtaja on tehnyt monia virheitä"