Kiina on toistaiseksi pysytellyt Venäjän ja lännen yhteenotosta mahdollisimman kaukana eikä ole ottanut selvää kantaa kummankaan puolesta. Avainkysymys on, onko Kiinan pakko jossain vaiheessa valita puolensa. Ja jos se niin tekee, niin kummalle puolelle suurvalta asettuu?
Kiinan tasapainotteluun on syynsä. Se on hankalassa asemassa, eikä valinta ole helppo, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola Uutisaamun haastattelussa.
Kiina ei ole halunnut tehdä vielä selkeää valintaa, vaan se on esittänyt varovaisia lausuntoja molempiin suuntiin, hän sanoo.
– Tasapainoilu alkaa käydä hankalammaksi ja hankalammaksi. Varmasti pikkuhiljaa liikutaan siihen suuntaan, että täytyy pyrkiä valintoja tekemään.
Kiina kuninkaantekijänä
Aika ja vaihtoehdot alkavat käydä Kiinalla vähiin.
Kiinalla on vain kolme vaihtoehtoa, summaa kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä.
– Ne ovat Venäjä, länsi taikka välittäjä tässä rauhassa.
Penttilä arvioi, että Kiina odottaa yhä valintansa tekoa, koska se on kuninkaantekijän paikalla.
– Jos se valitsee lännen, niin lännellä on mahdoton etu Venäjään tässä kriisissä. Jos se valitsee Venäjän, niin yhtäkkiä mahdollisesti Kiinaankin kohdistuu pakotteita.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
– Väitän, että juuri niin kuin Heli sanoi, niin [Kiinassa] jatketaan tällaista Venäjä-mielistä puolueettomuutta kohti sitä rauhanvälittämistä niin, että Kiina työntää Venäjää kohti rauhan tekemistä. Se olisi tällä hetkellä se, miltä tilanne näyttää, mutta koko kriisiä ei voida mennä sillä, että Kiina pysyy täysin puolueettomana.
Lue myös: Venäjä voisi hyväksikäyttää muuttoliikettä maasta – tällainen voisi olla ovela hybridijuoni Suomea vastaan
Purisivatko pakotteet jättivaltioon?
Jos Kiina asettuisi riskeistä huolimatta Venäjän tueksi, niin länsi olisi pakotettu reagoimaan. Olisivatko lännen talouspakotteet tarpeeksi pelottavia Kiinalle?
Vaikka Kiina on talousjättiläinen, olisi Simolan mukaan sille erittäin suuri riski asettaa itsensä alttiiksi pakotteille. Tämä tiedostetaan hänen mukaansa maassa hyvin.
– Kiinassa on hyvin tarkasti seurattu näitä lännen asettamia pakotteita Venäjälle ja siellä on varmasti yllätytty siitä, kuinka voimakkaita ja yhtenäisiä länsimaat ovat olleet pakotteissa.
Kiinan ja Venäjän väliset taloussuhteet ovat taas hyvin epätasaiset, eikä Venäjä ole jättivaltio Kiinalle kovinkaan merkittävä kauppakumppani suuressa kuvassa, arvioi Simola.
Venäjän-kaupan menettäminen ei olisi Kiinalle kestämätön isku.
– Kiinan osuus Venäjän-kaupassa on noin 20 prosenttia. Vastaavasti Venäjän osuus Kiinan-kaupassa on vain pari prosenttia.
Länsimaat ovat Kiinalle paljon tärkeämpi kauppakumppani, Simola toteaa. Ainoa keskeinen asia, jossa Venäjä on Kiinalle tärkeä, on energia.
Lue myös: Näin Kiina tasapainoilee Ukrainan sodassa – Tutkija: pakotteista voi olla maalle hyötyä
Energia ja maailmanjärjestys
Fakta on, että Kiina on toistaiseksi ollut haluton tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssodan ja siviilien tappamisen Ukrainassa. Asian moraalinen puoli lienee Kiinallekin selvä, mutta autoritäärinen valtio ei selvästikään tee päätöksiään sen perusteella.
Mitkä näkökulmat sitten Kiinaa ohjaavat sen Venäjän-suhteessa? Mitä asioita Xi Jinping nyt punnitsee?
Kiinalla ei ole intressiä hypätä Venäjän kelkkaan ainakaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, sanoo Penttilä. Venäjän hyökkäys on pysähtynyt Ukrainassa, eikä heillä ole halua lähteä häviävän hevosen kannattajaksi.
Pidemmällä aikavälillä Penttilä löytää kaksi mahdollista syytä Kiinalle ryhtyä tukemaan Venäjää vahvemmin.
– Numero yksi on energia ja muut resurssit. Yhtäkkiä heikentyvä Venäjä olisi resurssialue Kiinalle, tämä olisi houkutteleva näkökulma.
Kiina on jo pitkään hakenut vaikutuspiiriinsä luonnonresursseilla mitattuna rikkaita valtioita uusi silkkitie -projektinsa kautta. Jos se saisi takapihaltaan Venäjästä itselleen kiitollisuudenvelassa olevan energiamahdin, niin ajatus on varmasti houkutteleva.
– Toinen on uusi maailmanjärjestys, Penttilä toteaa.
Lännen voitto olisi Kiinalle isku, jos se voittonsa myötä pääsisi määrittelemään kansainvälisen pelin säännöt uusiksi.
– Sen takia voi olla, että Kiina hakee Venäjää, Saudi-Arabiaa ja muita ei-demokraattisia autoritäärisiä valtioita jonkinlaiseen liittoumaan. Tämä voisi olla se toinen syy.
Mitä jos Kiina ei mene Venäjän avuksi? Miten pahasti se syventäisi katastrofin kokeneen Venäjän talouden syöksykierrettä? Katso koko Uutisaamun keskustelu MTV-palvelusta!