Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja arvioi, että tasapainoilu uudessa tilanteessa lännen ja Venäjän välillä voi olla vaikeaa Kiinalle. Energiapakotteet saattavat hyvinkin sataa Kiinan laariin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu laajasti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suurvalloista Kiinan reaktio on ollut toistaiseksi hyvin hillitty. Maan ulkoministeriö korosti neuvottelujen merkitystä ja kehotti välttämään tilanteen kärjistymistä.
Lue myös: Kiinan ulkoministeriöltä erikoinen tulkinta Venäjän toimista: Sama vastaus kaikkiin kysymyksiin
Kiinan ja Venäjän välit lämmenneet viime vuosina. Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell sanoo, että hyökkäys Ukrainaan asettaa myös Kiinan vaikeampaan asemaan.
– Kiinalla on ollut perinteisesti sellainen suhtautuminen, että maiden sisäisiin ei pidä puuttua. Kiinan intressinä on suurvaltasuhteiden pysyminen vakaina, joten Venäjän aggressio Ukrainassa on myös hankala pala Kiinalle, Wigell toteaa.
Euroopan heikkenemisestä hyötyä Kiinalle
Tietynlainen arvovaltatappio oli myös Minskin sopimuksen romuttaminen. Kiina oli korostanut konfliktin aikana tulitaukosopimusta, jonka Venäjä käytännössä repi kappaleiksi hyökkäyksellään.
Wigell katsoo, että sodalla saattaa kuitenkin olla maalle myös hyötyä, mikäli Venäjä onnistuisi kehittämään omaa etupiiriään ja näin heikentämään Eurooppaa.
EU ja Yhdysvallat ovat tuoreeltaan asettaneet talous- ja henkilöpakotteita Venäjää vastaan. Esimerkiksi venäläisten pankkien toimintaa rajoitetaan. Järeämmistä toimista kuten Venäjän sulkemisesta Swift-maksujärjestelmästä ei ole vielä päästy sopuun.
Mikael Wigell nostaa esiin mahdolliset energiasektoriin kohdistuvat pakotteet ja vastapakotteet. Mikäli Venäjä ei voisi enää myydä energiaa länteen, kauppa suuntautuisi Kiinaan.
– Kiina voisi tuoda energiaa Venäjältä aika hyvillä hinnoilla ja Kiina on ollut jo tavallaan kuskin paikalla.
Venäjälle pahin punainen vaate on ollut sotilasliitto Naton laajeneminen itään. Wigellin mukaan Kiinan kannalta keskeisempää on kuitenkin EU:n laajeneminen ja unionin toiminta Keski-Aasiassa. Ukrainan lisäksi EU ja Kiina ovat kilpailijoita esimerkiksi Georgiassa ja Kazakstanissa.
– Kiina haluaa sitouttaa nämä maat itseensä tällä ”Uusi Silkkitie” -hankkeella. EU:n kumppanuushankkeet kilpailevat sen kanssa. Hyökkäyksellä Venäjä lyö kiilaa EU:n ja näiden maiden välile, hän arvioi.
Tasapainoilua Venäjä-kriittisten maiden kanssa
Toistaiseksi Kiina on siis pidättäytynyt tuomitsemasta Venäjän aloittamaa hyökkäystä. Asettuminen selkeästi Venäjän tueksi voisi puolestaan haitata sen suhteita joihinkin Itä-Euroopan maihin ja esimerkiksi Kreikkaan, johon sillä on ollut hyvät välit.
Itä-Euroopassa Kiina on pyrkinyt maksimoimaan vaikutusvaltaansa suurilla infrastruktuurihankkeilla 17+1 –maaryhmän kautta. Kiinan lisäksi ryhmään kuuluvat muun muassa Baltian maat, Puola, Unkari ja Serbia.
Wigellin mukaan kyseistä formaattia on vaikea ylläpitää, jos Kiina asettuisi tukemaan Venäjää. Suhteiden ylläpitäminen vaikeutuisi myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, joissa Kiina on ollut taloudellisesti aktiivinen.
– Nyt tulee vahvemmaksi asetelma demokratioiden ja autokratioiden välillä. Kiinan on vaikeampi luoda taloudellista etupiiriä maihin, jotka ovat hyvin kriittisiä Venäjää kohtaan.
Maailman toiseksi väkirikkain valtio Intia on ollut myös varovainen Ukrainan hyökkäykseen liittyen. Maalla on ollut läheiset suhteet Venäjään esimerkiksi asekauppojen muodossa.
Se tulee vaikeutumaan, ja Mikael Wigell arvioi painetta tulevan Intiaa kohtaan esimerkiksi Yhdysvalloilta. Maa käy myös parhaillaan kauppaneuvotteluja EU:n kanssa.