Jo parin vuoden ajan kuka tahansa äänioikeutettu suomalainen on voinut tehdä kansalaisaloitteen. Jos aloitteelleen saa vähintään 50 000 kannattajaa, eduskunnan on otettava se käsittelyyn. Tähän mennessä mahdollisuuteen on tartuttu yli 200 kertaa. Vahvimmilla ovat mediaa ja sosiaalista mediaa taitavasti hyödyntävät.
Sitten kansalaisaloitelain voimaan astumisen keväällä 2012 eduskunta on käsitellyt kaksi aloitetta. Ensimmäinen, turkistarhauksen kieltämistä koskeva, hylättiin. Toinen, tekijänoikeuslain uudistamiseen pyrkinyt, sai kansanedustajilta viime torstain lähetyskeskustelussa tyrmäyksen. Aloitteen odotetaan torppaantuvan sivistysvaliokunnassa, mutta toisaalta sitä on kiitelty hyvästä keskustelunavauksesta – hallitus on tuomassa tekijänoikeuksien uudistamiseen liittyvää esitystä eduskuntaan tänä keväänä.
Uusia aloitteita pannaan vireille Kansalaisaloite.fi-palvelussa melko tasaiseen tahtiin.
– Joitakin aloitteita on jouduttu palauttamaan muokattavaksi oikeusministeriön tarkastuksessa, joka tehdään ennen kuin kannatusilmoitusten kerääminen palvelussa voi alkaa. Yleensä muokattavaksi palauttaminen on johtunut siitä, että aloitteesta ei ole käynyt ilmi, mitä sillä ajetaan. Jos otsikko tai perustelut on täytetty vajavaisesti, aloite joudutaan palauttamaan uudestaan täydennettäväksi. Joskus aloitteella on esitetty sellaista asiaa, joka ei ole lainkaan lainsäädäntökysymys. Esimerkiksi kunnallispolitiikkaan liittyvät aloitteet tehdään omalle kotikunnalle: kuntalaisaloitteita varten on oma Kuntalaisaloite.fi-palvelunsa, suunnittelija Laura Nurminen oikeusministeriöstä kertoo.
Aloitteiden keräämien kannatusilmoitusten määrä vaihtelee hyvin paljon.
– Laissa on säädetty, että jos aloite ei ensimmäisen vireilläolokuukautensa aikana kerää viittäkymmentä kannatusilmoitusta, se sulkeutuu Kansalaisaloite.fi-palvelussa. Osa aloitteista jää jo siihen. Hyvin pieni osa kerää enemmänkin kuin vaaditut 50 000 kannatusilmoitusta.
