MTV:n Pöllöraati pui tänään muun muassa eduskunnan hylkäämää kansalaisaloitetta.
Viisi vuotta sitten Suomen lainsäädäntöä muutettiin sukupuolineutraalimmaksi. Se näkyi muun muassa vanhempainvapaalaissa niin, että lakitermeistä poistettiin "äiti" ja "isä". Korvaavia termejä oli esimerkiksi "synnyttävä vanhempi". Termejä "siittäjä" ja "synnyttäjä" on myös käytetty.
Eilen torstaina eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin lainsäädäntöön takaisin termejä "äiti" ja "isä".
– Me allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään tarkastelemaan lakeja termien äiti ja isä palauttamiseksi lainsäädäntöön siltä osin, kuin näitä termejä on poistettu. Lisäksi ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa säilyttämään nykyisin lainsäädännössä vielä olevat termit äiti ja isä sekä ohjaamaan käyttämään termejä äiti ja isä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa, kansalaisaloite alkaa.
Kansalaisaloite saapui eduskuntaan viime vuonna ja eilen torstaina se hylättiin.
Lue myös: Äiti vai synnyttävä vanhempi? Termeistä kiistellään: "Ei pidä jonkun pienen vähemmistön takia lähteä polkemaan enemmistön oikeuksia"
"Äiti" ja "isä" eivät katoa minnekään
Pöllöraati pohti, saako Suomessa puhua enää äidistä ja isästä. Vastas on, että tietenkin saa.
MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum nosti esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustajan ja lakivaliokunnan puheenjohtajan Juho Eerolan hyvän puheenvuoron.
– Äiti ja isä ovat suomen kielessä tärkeitä sanoja ja ei niitä kukaan ole viemässä pois yhtään mistään. Lakitekstissä tai muualla ei ole sellaista ongelmaa, että sieltä järjestelmällisesti olisi sensuroitu sanoja isä ja äiti, Eerola sanoi Neihumin mukaan.
Neihum korostaa, että esimerkiksi viime kaudella uudistetussa vanhemmuuslaissa sanaa "äiti" käytetään yli 70 kertaa ja sanaa "isä" suunnilleen yhtä paljon.
– Tämä on malliesimerkki, mitä politiikassa usein tapahtuu. Kehitellään erilaisia ongelmia, jolloin voidaan itse reagoida niihin, Neihum tiivistää.
Lue myös: Äiti vai synnyttävä vanhempi? Termeistä kiistellään: "Ei pidä jonkun pienen vähemmistön takia lähteä polkemaan enemmistön oikeuksia"
Ilta-Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies Hanna Vesala sanoo ymmärtävänsä, mistä keskustelu kumpuaa.
– Kaikilla ihmisillä pitää olla oikeus tuntea itsensä juuri sellaiseksi, kuin he ovat ja saada asiallista kohtelua.
Vesala korostaa, että on olemassa tärkeämpiäkin keskustelunaiheita. Tänään esimerkiksi uutisissa keskusteltiin, miten lapsille ja nuorille pitää opettaa, että kaikenlaiset tunteet, myös epämiellyttävät, ovat normaaleja.
– Minun mielestäni meillä on aika paljon isoimpiakin asioita ja kysymyksiä ratkottavana kuin tämä jumppa, Vesala sanoo.
Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Juha Ristamäki muistuttaa, että Suomen lain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
– Se on hyvä ja siitä pitää pitää kiinni. Toinen asia on, että pitääkö meidän kaikkeen muuhun lainsäädäntöön yrittää ujuttaa ne sisälle, jotta lainsäädännön sananmuodot eivät loukkaisi jotakin pientä vähemmistöä, Ristamäki sanoo.
– Tämä keskustelu on vähän tarpeeton. Tässä rakennellaan olkiukkoja, joita voidaan sitten poliittisista syistä, molemmat laidat, käyttää omalla tavalla hyväkseen, hän jatkaa.
Neihumin mukaan keskustelu eduskunnassa asian tiimoilta ajautui mielenkiintoisille urille.
– Sieltä tuli erilaisia vanhemmuuden kokemuksia oikealta puolelta ja puolestaan vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén pääsi valittamaan, että hän ei aikoinaan päässyt pelaamaan jääkiekkoa koulun liikuntatunneilla.
10:26
Katso myös: Pöllöraati: Palestiinan tunnustaminen kuumentaa tunteita