Lauantaina Ukrainan presidentin kanslia sanoi maan pitävän Valko-Venäjän puolelta tulevan hyökkäyksen riskiä korkeana. Ukrainan presidentin kanslian lausunto nojasi armeijan tietoihin. Selvää ei tosin ollut, uskoiko Ukraina hyökkäyksen tapahtuvan venäläisten vai valkovenäläisten joukkojen toimesta.
Lauantaina Valko-Venäjä joka tapauksessa veti Ukrainan suurlähetystöstään pois 11 työntekijää, kertoivat venäläismediat.
Valko-Venäjän joukkojen hyökkäyksellä Ukrainaan on spekuloitu Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta lähtien. Maan itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on sanonut, ettei Valko-Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Lue myös: Unicef julkaisi surullisen kuvan: Pienokaisen äiti suojeli vauvaansa pommitukselta Ukrainassa – sai järkyttäviä haavoja päähänsä
Se tiedetään varmasti, että Venäjän joukot käyttävät Valko-Venäjän maaperää ja infrastruktuuria hyökkäyksessään. Esimerkiksi pääkaupunki Kiovaan suuntautuneet hyökkäykset ovat paljolti Valko-Venäjän alueilta lähtöisin.
Hyökkäyssota tuskin on sujunut Venäjän suunnitelmien mukaisesti. On oletettavaa, että Venäjä kohdistaa yhä suurempaa painetta Valko-Venäjälle, että tämä käyttäisi joukkojaan Venäjän "sotilaallisen erikoisoperaation" avustamiseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Antti Paronen.
– Aivan yhtä lailla voidaan olettaa, että Valko-Venäjän johdossa ei tähän merkittävää halua ole, koska laajoja joukkoja ei erikoisjoukkokokonaisuuksien ulkopuolelta juurikaan operaatioon ole lähettää ilman reservin vähintään osittaista liikekannallepanoa, Paronen kirjoittaa Twitterissä.
Juuri erikoisjoukkojen käyttöä, esimerkiksi Kiovan suunnalla, Paronen kuitenkin pitää asiana, johon Valko-Venäjällä mahdollisesti voisi olla kiinnostusta.
"Sodassa on nähty monia epäloogisuuksia"
Olivat Valko-Venäjän todennäköisyydet liittyä aktiivisemmin sotaan sitten mitkä hyvänsä, niin Parosen mukaan Ukrainan on tämä mahdollisuus huomioitava.
Ukrainan presidentin kanslia sanoi julkisesti pitävänsä hyökkäysriskiä korkeana Volynian alueelle, joka sijaitsee Länsi-Ukrainassa, Lvivin kaupungista pohjoiseen.
– Valko-Venäjän ja Ukrainan rajan kautta kyetään uhkaamaan elintärkeää puolustajan maayhteyttä länteen ja samalla sitomaan puolustajan joukkoja pois muun operaation painopistesuunnista, Paronen toteaa.
Lue myös: Ukraina sanoo Venäjän pommittaneen koulua, jossa oli satoja ihmisiä suojassa
Länsi-Ukraina on käytännössä se reitti, jota pitkin maahan virtaava apu kulkee. Jos alueella alkaisivat aktiiviset taistelut, vaikeutuisivat esimerkiksi panssarintorjunta-aseiden toimitukset merkittävästi.
Tällä viikolla Venäjä iski ohjuksin Lviviin. Maan omat maajoukot ovat kuitenkin vielä niin kaukana Länsi-Ukrainasta, että esimerkiksi teiden sulkeminen on vielä venäläiskenraalien päiväuni.
– Tässä sodassa on nähty monia epäloogisuuksia ja hetki hetkeltä kehittyviä tilanteita, joiden kautta on arvioita tulevasta ollut pakko tarkentaa nopeastikin. Nähtäväksi jää, miten tilanne Valko-Venäjän kannalta kehittyy, Paronen sanoo.
Lue myös: Zelenskyi valmis puhumaan Putinille: "Kolmas maailmansota on edessä, jos neuvotteluja ei saada aikaan"
9:07