Lauantaina Ukrainan presidentin kanslia sanoi maan pitävän Valko-Venäjän puolelta tulevan hyökkäyksen riskiä korkeana. Ukrainan presidentin kanslian lausunto nojasi armeijan tietoihin. Selvää ei tosin ollut, uskoiko Ukraina hyökkäyksen tapahtuvan venäläisten vai valkovenäläisten joukkojen toimesta.
Lauantaina Valko-Venäjä joka tapauksessa veti Ukrainan suurlähetystöstään pois 11 työntekijää, kertoivat venäläismediat.
Valko-Venäjän joukkojen hyökkäyksellä Ukrainaan on spekuloitu Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta lähtien. Maan itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on sanonut, ettei Valko-Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Lue myös: Unicef julkaisi surullisen kuvan: Pienokaisen äiti suojeli vauvaansa pommitukselta Ukrainassa – sai järkyttäviä haavoja päähänsä
Se tiedetään varmasti, että Venäjän joukot käyttävät Valko-Venäjän maaperää ja infrastruktuuria hyökkäyksessään. Esimerkiksi pääkaupunki Kiovaan suuntautuneet hyökkäykset ovat paljolti Valko-Venäjän alueilta lähtöisin.
Hyökkäyssota tuskin on sujunut Venäjän suunnitelmien mukaisesti. On oletettavaa, että Venäjä kohdistaa yhä suurempaa painetta Valko-Venäjälle, että tämä käyttäisi joukkojaan Venäjän "sotilaallisen erikoisoperaation" avustamiseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Antti Paronen.
– Aivan yhtä lailla voidaan olettaa, että Valko-Venäjän johdossa ei tähän merkittävää halua ole, koska laajoja joukkoja ei erikoisjoukkokokonaisuuksien ulkopuolelta juurikaan operaatioon ole lähettää ilman reservin vähintään osittaista liikekannallepanoa, Paronen kirjoittaa Twitterissä.
Juuri erikoisjoukkojen käyttöä, esimerkiksi Kiovan suunnalla, Paronen kuitenkin pitää asiana, johon Valko-Venäjällä mahdollisesti voisi olla kiinnostusta.
"Sodassa on nähty monia epäloogisuuksia"
Olivat Valko-Venäjän todennäköisyydet liittyä aktiivisemmin sotaan sitten mitkä hyvänsä, niin Parosen mukaan Ukrainan on tämä mahdollisuus huomioitava.
