Tyrmäystippaepäilyjä tulee poliisille harvoin – yleisimpänä tyrmääjänä toimii itse otettu alkoholi

– Poliisille tyrmäystippaepäilyt tulevat yleensä sitä kautta, että henkilö on joutunut väkivaltarikoksen kohteeksi, ja tutkinnan kuluessa esittää epäilyksen tyrmäystippojen osuudesta asiaan. Pelkistä tyrmäystippaepäilyistä ei useinkaan tule poliisille tietoa, Koski toteaa.

Kosken mukaan tilanteisiin liittyy yleensä alkoholinkäyttö – henkilö on ottanut jonkin verran alkoholia, ja se on vaikuttanut huomattavasti voimakkaammin kuin yleensä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkärin Katarina Lindroosin mukaan yleisimpänä tyrmääjänä toimii kuitenkin nimenomaan itse otettu alkoholi. Tyrmäystippaepäilyn taustalla on siis usein tilanne, jossa omaa liiallista alkoholinkäyttöä ei tunnisteta tai haluta tunnistaa. Varsinkin nuorten kohdalla tyypillistä on se, ettei tunneta omia rajoja.

– Nuoret eivät aina ymmärrä, että alkoholi vaikuttaa eri tavalla riippuen esimerkiksi siitä, onko väsynyt vai levännyt tai juoko tyhjään vai täysinäiseen vatsaan ja kuinka paljon aiempia juomiskokemuksia on taustalla. Sammumisen ja muistinmenetyksen jälkeen voi ihan ymmärrettävästikin herätä ajatus tyrmäystipoista, Lindroos huomauttaa.

Merkkejä tyrmäystipoista harvoin löytyy

Koski kertoo, että tyrmäystippaepäily voi liittyä esimerkiksi seksuaalirikokseen, jolloin valtaosa uhreista on eri-ikäisiä naisia. Taustalla voi olla myös tilanne, jossa henkilö herää jonkinlaisten vammojen kanssa, jolloin poliisin tehtävänä on selvittää, onko henkilö joutunut pahoinpitelyn kohteeksi, ja voisiko tilanteeseen mahdollisesti liittyä tyrmäystippojen käyttöä.

Kosken mukaan ongelmallisinta tyrmäystippaepäilyjen tutkimisen kannalta on se, että merkkejä tyrmäystipoista harvoin löytyy henkilön veri- tai virtsanäytteestä.

– Se ei toki välttämättä kerro siitä, etteikö tyrmäystippoja olisi käytetty, sillä lääkkeet yleensä poistuvat elimistöstä noin vuorokauden kuluessa.

Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksen ylilääkärin Sami Mustajoen mukaan huumeseula voi jäädä negatiiviseksi siitä syystä, että se tunnistaa vain tavallisimmat päihdekäytössä olevat valmisteet, kun taas tyrmäystipoissa käytetään useimmiten muita aineita.

– Oikeuskemian laboratoriossa saadaan tarvittaessa tutkittua veri- tai virtsanäytteitä hyvinkin perusteellisesti, mutta näihin laajoihin selvittelyihin edetään ainoastaan poliisin tekemästä tutkintapyynnöstä, Mustajoki toteaa.

Koski kertoo, että tyrmäystippaepäily johtaa mahdollisuuksien mukaan laajempiin tutkimuksiin ja selvittelyihin. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa ilmoitus on tullut vasta viikkojen kuluttua tapahtuneesta.

Lindroosin mukaan viimeisin suomalaistutkimus tyrmäystipoista on vuosilta 1999-2002, jolloin Helsingin oikeuslääkäriasemalla tutkittiin poliisin toimeksiantona 59 huumaamisepäilyä. Näistä vain muutamassa tapauksessa pystyttiin osoittamaan, että laboratoriossa todetut aineet oli annettu uhrille salaa tai väkisin.