"Kun kollega loukkaantui, hän verhoili sen vitsailuksi" – millaista ihmistä pidetään hankalana työelämässä?
"Aina ei tarvitse olla kiusaaja aiheuttaakseen huonoa ilmapiiriä työpaikalle." Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 11.04.2022 15:32
STT – MTV LIFESTYLE
Millaisia ihmisiä pidetään työelämässä hankalina, ja kuinka tulla toimeen heidän kanssaan?
Suomalaisille tehdyn kyselyn mukaan hankalien ihmisten piirteitä ovat erityisesti voimakastahtoisuus, röyhkeys ja halu johtaa. Hankalat henkilöt koetaan myös negatiivisina, ailahtelevina, laiskoina, manipuloivina ja itseään kehuvina.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkija, kauppatieteiden tohtori ja dosentti Tiina Brandt on tutkinut, millaisia ominaisuuksia työtovereiden mielestä hankalilla ihmisillä on ja miten he vaikuttavat työyhteisöön. Jälki ei ole aina kaunista, sillä häiritsevä käytös voi johtaa koko työpaikan ilmapiirin kiristymiseen tai jopa riitaantumiseen.
Tutkimuksessa liki sata vastaajaa arvioi yhtä hankalana pitämäänsä henkilöä työhistoriassaan. Vastauksissa kuvailtuihin hankaliin ihmisiin kuului sekä kollegoita että esihenkilöitä.
Brandt kertoo, että tutkimuksen aiheena ei varsinaisesti ollut työpaikkakiusaaminen.
– Työpaikkakiusaamista pidetään systemaattisena yhden ihmisen kiusaamisena. Tutkimuksessa aiheena on yleinen häiritsevä käyttäytyminen työpaikalla. Aina ei tarvitse olla kiusaaja aiheuttaakseen huonoa ilmapiiriä työpaikalle.
Kyselytutkimus on julkaistu syksyllä 2020 ja sen aineisto on kerätty vuosina 2019–20. Vastaajina oli aikuisopiskelijoita avoimesta yliopistosta ja ylemmän ammattikorkeakoulun kursseilta.
Sittemmin Brandt on kerännyt lisää aineistoa yhteensä 250 vastaajalta, ja jatkoanalyyseja julkaistaan tänä keväänä ja ensi syksynä.
Entäpä jos aikuiset käyttäytyisivät töissä kuin lapset? Se voisi näyttää tältä. Juttu jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
"Pitää olla varpaillaan"
Kyselytutkimuksen vastausten perusteella hankalaksi koettujen ihmisten keskeinen ominaisuus on voimakas persoona. Heidän käytöstään kuvailtiin myös asiattomaksi ja komentelevaksi.
– Voisi sanoa, että he ajavat omaa agendaansa hyvinkin röyhkeästi. Hankalien ihmisten mieliala myös vaikuttaa siihen, millä tuulella työyhteisö on. He näyttävät liiankin avoimesti tunnetilojaan muille, Brandt huomauttaa.
Hän muistuttaa, että voimakastahtoisuus ei itsessään ole kielteinen ominaisuus, jos siihen liittyy myös hyvää tahtoa ja muiden huomioimista.
Tutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, miten muiden pitää mukautua hankalan henkilön mielialoihin: "Hänen seurassaan pitää olla varpaillaan, kun ei tiedä millä tuulella hän on".
Toinen vastaaja toteaa: "Jos hänellä oli huono päivä, hän antoi sen näkyä kollegoilleen. Monet kollegat kokivat, että hän inhosi heitä. Hän saattoi sanoa ilkeitä asioita, ja kun kollega loukkaantui, hän verhoili sen vitsailuksi".
Hankalat ihmiset voivat vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin määräilevällä ja negatiivisella käytöksellään.
– Ääritapauksissa koko ilmapiiri romahtaa osastossa tai suuressakin työyhteisössä. Joskus ihmisiä lähtee pois ja vaihtuvuus työpaikalla lisääntyy.
Tavallista on, että vaikean ihmisen kohtaamiseen joutuu erityisesti valmistautumaan.
– Normaalisti työkaveria tai palaveria varten ei tarvitse latautua henkisesti, mutta hankalan ihmisen kanssa pitää varautua esimerkiksi väittelemään tai miellyttämään.
Eräs vastaaja kuvaa hankalaa henkilöä: "Omasta mielestään nostattaa ja luo hyvää henkeä, todellisuudessa latistaa tunnelmaa ja tekee töihin tulemisesta tympeää".
Ilmapiirin tulehtuminen voi haitata myös organisaation toimintakykyä, erityisesti jos ongelmia aiheuttaa johtavassa asemassa olevan henkilö: "Rikkoi koko työyhteisön. Aluksi teki tulosta, lopuksi pahasti tappiota ja koko työyksikkö piti sulkea".
Hankalien ihmisten kanssa yritetään tulla toimeen erilaisilla taktiikoilla, kuten suorapuheisuudella, myötäilyllä tai kehumisella. Myös välttely on yleistä.
Jos kyseessä on yleisesti epämiellyttävä käytös, sitä voi olla vaikeampi ottaa esille kuin selvää työpaikkakiusaamista.
– Välttelyn avulla pääsee helpommalla, ja isossa organisaatiossa se usein onnistuukin.
Erään kerran tiimi huippuasiantuntijoita kertoi Brandtille, että jos ryhmään tulisi epäasiallisesti toimiva henkilö, hänet ajettaisiin heti pois.
– Tällainen on kuitenkin harvinaista. Useimmiten asianosaisilla ei ole mandaattia toimia näin.
Kaikki eivät lähde välttelyn tielle. Osa vastaajista katsoo, että hankalaa henkilöä pitäisi hillitä eikä tanssia hänen pillinsä mukaan. Vastaajat turvautuisivat suorasukaiseen ja välillä jopa hieman ilkeään puheeseen. Myös yhteydenottoa esihenkilöille suositellaan.
Jotkut pyrkivät pärjäämään myötäilyllä: "Hän ei kuuntele muita. Pitää yrittää vain tulla toimeen ja olla ystävällinen, tai pysyä kaukana."
Vihaatko työtäsi? Toimi näin. Juttu jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Psykologista sopimusta koetellaan
Konfliktit ja niiden käsittely työpaikalla vaikuttavat työntekijän ja organisaation väliseen psykologiseen sopimukseen, sanoo tutkija Anna Ruohonen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
– Uudessa työpaikassa aloitettaessa solmitaan kirjallisen työsopimuksen rinnalla psykologinen sopimus, joka on pitkälti ääneen lausumaton. Se sisältää oikeuksia sekä velvollisuuksia, joita työntekijä kokee, että hänellä on työsuhteessa. Psykologinen sopimus ei ole staattinen käsite vaan elää ajan myötä.
Jos työpaikalla kohtaa hankalia ihmisiä, psykologinen sopimus siirtyy uudelleen arvioitavaksi ja mahdollisesti korjattavaksi.
– Häiriötilanne ei välttämättä tarkoita kielteistä lopputulosta kuten sitä, että ihminen päätyy lähtemään työyhteisöstä. Jos tilanne käsitellään oikein, parhaimmillaan se voi jopa vahvistaa työntekijän kokemaa psykologista sopimusta.
