Tämä tapa töissä tekee sinusta vähemmän pidetyn: "Ei mikään kunniamerkki"

Voiko työntekijöiden omiin sairausilmoituksiin luottaa? 9:54
KATSO MYÖS VIDEO: Voiko työntekijöiden omiin sairausilmoituksiin luottaa?

Jos omaa kiireisyyttään korostaa liiaksi muiden silmissä, voi se osua omaan nilkkaan.

Joku saattaa ajatella, että kehuskelu sillä, miten kiire hänellä on töissä, antaa vaikutelman ammattimaisuudesta ja omistautumisesta työlle. Asiantuntijoiden mukaan sillä voi kuitenkin olla päinvastainen vaikutus.

Kiireen korostaminen voi osua omaan nilkkaan 

Personnel Psychology -lehdessä julkaistun kaksiosaisen tutkimuksen mukaan stressillään ja kiireellään kehuskelevat työntekijät vaikuttavat todennäköisesti kollegoidensa silmissä epäpätevämmiltä ja vähemmän sympaattisilta.

"Irtopisteiden kerääminen" omaa kiirettä korostamalla on asiantuntijan mukaan yleistä työelämässä.

–  Olemme kaikki nähneet tuollaista käytöstä ja saatamme itsekin syyllistyä siihen jossain vaiheessa, sanoo tutkimuksen teosta vastannut hallintotieteen professori Jessica Rodell Georgian yliopistosta.

– Pohtiessani sitä, miksi noin tehdään, ajattelin, että ehkä haluamme puhua stressistämme todistaaksemme, että olemme riittävän hyviä.

Oletko kuullut boreoutista? Alla olevalla videolla kerrotaan tästä työpaikkojen vaietustakin ongelmasta. Juttu jatkuu videon alla.

Puuduttaako töissä? Boreout on vaiettu ongelma:"Tabu, jota ei oikein ymmärretä" 3:05
Jos jokainen päivä töissä puuduttaa ja turhauttaa, kyseessä voi olla boreout. Tylsyydestä töissä kuitenkin puhutaan vain vähän, ja siihen liittyy myös vääriä mielikuvia.

Osallistujat analysoivat kuvitteellisia lausuntoja

Tutkijat halusivat testata stressillä kehuskelun vaikutuksia ja niinpä 360 osallistujaa sai tehtäväkseen analysoida kuvitteellisten, konferenssista palanneiden kollegoiden lausuntoja.

Jotkut työtoverit hehkuttivat, kuinka paljon he nauttivat konferenssista. Omaa kiirettään korostavat taas valittivat, miten se oli "taas yksi asia lisää" heidän tehtävälistalleen.

Tekaistu vastaus kuului seuraavasti: "Olin jo ihan totaalisen stressaantunut. Et tajuakaan, miten paljon stressiä minulla nyt on."

Yleisesti ottaen kyselyyn osallistujat pitivät kiirettään murehtivia kollegoita sekä epäpätevämpinä että vähemmän sympaattisina kuin myönteisemmän asenteen omaavia työkavereitaan.

Lisäksi vastaajat eivät kokeneet niin paljon halua auttaa näitä stressillä kerskailevia kollegoitaan. Tutkijoiden mukaan se näytti kumoavan kiireen korostamisen tarkoituksen. 

– Ihmiset luulevat näyttävänsä siten paremmalta kollegoidensa silmissä, mutta tulevat vahingoittaneeksi sillä itseään, Rodell sanoi.

Työstressi tarttuu

Tutkimuksissa on havaittu, että työstressi tarttuu. Rodellin tutkijatiimi tiedusteli myös 218 työntekijältä asioita heidän työpaikoillaan kiireellä retostelevista työntekijöistä. 

Havaittiin, että ammattilaiset, jotka altistuivat kollegoidensa välittämille "kiiresignaaleille", kärsivät todennäköisemmin työuupumuksesta ja ahdistuksesta.

Rodellin mukaan kollegan kehuskelu omalla kiireellään voi saada aikaan sen, että työporukassa aletaan ajatella, että on hyvä asia olla stressaantunut. 

– He tuntevat olonsa stressaantuneemmiksi, mikä johtaa pahempaan loppuun palamiseen tai työstä vetäytymiseen. Sen voi ajatella ikään kuin kierteenä, joka tarttuu ihmisestä toiseen.

Hän pitää mielenkiintoisena havaintona sitä, että tämä kielteinen käsitys ei koske niitä työntekijöitä, jotka ovat oikeasti stressaantuneita, vaan ainoastaan niitä, jotka haluavat muiden pitävän heitä kiireisinä.

Rodell pitää ironisena sitä, että työntekijät, joiden ahdistus vaikuttaa aidolta, ovat niitä, joita pidetään myös pätevämpinä.

– Ongelma ei ole se, että ollaan stressaantuneita. Jos todella olet stressaantunut, on ihan ok puhua siitä jonkun kanssa. Muista kuitenkin, että kehuskelu ei ole mikään kunniamerkki, vaan se kostautuu.

Katso myös video: Mistä ratkaisu työpaikan ihmissuhdehaasteisiin?

Mistä ratkaisu työpaikan ihmissuhdehaasteisiin? 10:24
Mistä löytyisi ratkaisu työpaikan ihmissuhdehaasteisiin? Haastattelussa Pihlajalinnan organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahti sekä sovittelija ja työterveyshoitaja Merja Tervo.

Lue myös:

    Uusimmat