Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio on pitkään tiedetty terveelliseksi, mutta valtaosa tutkimuksista on tehty länsimaissa ja länsimaista ruokavaliota noudattavilla. Nyt kuitujen terveellisyys on varmistettu myös Japanissa, mutta kuidun lähteet näyttäisivät olevan osin toisia.
Havainnot perustuvat 93 000 japanilaismiehen ja -naisen 17-vuotiseen seurantaan, jonka alussa osallistujat olivat 45–74-vuotiaita. Seurannan aikana heistä 19 000 menehtyi.
Kun tutkijat jakoivat osallistujat ryhmiin heidän kuidun saantinsa perusteella, eniten kuituja ruoastaan saavien riski menehtyä seurannan aikana oli noin viidenneksen pienempi kuin kuituja vähiten syövien. Yhteys koski sydän- ja verisuonitaudeista, hengityssairauksista ja loukkaantumisista johtuvia kuolemia. Miehillä runsas kuidun saanti liittyi myös pienempään syöpäkuolleisuuteen.
Länsimaissa merkittävä osa kuidusta saadaan viljatuotteista, mutta Japanissa tärkeimmät lähteet olivat kasvikset, hedelmät sekä soija ja muut palkokasvit. Viljoista japanilaiset käyttävät lähinnä riisiä.
Kuitu edistää terveyttä monin eri mekanismein
Kuitujen terveysvaikutuksia on selitetty monilla mekanismeilla. Runsas kuidun syöminen voi laskea kolesterolia ja verenpainetta, vähentää tulehdusta ja parantaa insuliiniaineenvaihduntaa.
Suomalaissuositusten mukaan ruoan kuitumäärän olisi hyvä olla ainakin 25 grammaa päivässä. Parhaiten kuituja saa, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä on noin 5–8 grammaa.