Tutkimus paljastaa, miten nirsoilevan lapsen saa syömään | MTV Uutiset
Tutkimus paljastaa, miten nirsoilevan lapsen saa syömään
1:45KATSO MYÖS: Nimistötutkija Minna Saarelma-Paukkala kertoo, mikä etukirjain on erityisen suosittu suomalaisten lasten nimissä. Haastattelu huhtikuulta 2023.
Lapsen nirsoilu ruokapöydässä voi ajaa aikuisen hulluuden partaalle, mutta painostus tai epämieluisten ainesten piilottaminen annokseen saattavat jopa pahentaa nirsoilua, kertoo australialaistutkimus.
Kiristys, uhkailu ja lahjonta, vaiko sittenkin kasvisten piilottaminen muun ruoan sekaan?
Kun lapsi kieltäytyy syömästä ruokaansa ja haluaisi toistuvasti vain nakkeja tai makaronia ketsupilla, saattaa moni vanhempi huolestua lapsen ravitsemuksesta ja toisaalta turhautua jatkuvasta väännöstä ruokailun suhteen.
Tuore australialaistutkimus osoittaakin, että vanhemmat tukeutuvat usein lasten ruokahalun lisäämiseksi metodeihin, joista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä nirsoilulle ja lapsen ruokasuhteelle, kertoo The Newsweek.
– Tutkimuksemme paljasti, että vanhemman vaistomaiset ja hyvää tarkoittavat keinot saada lapsi ruokailemaan paremmin, eivät välttämättä auta lasta kehittämään elinikäisiä, terveellisiä ruokailutottumuksia, kertoo johtava tutkija lääkäri Alissa Burnett.
Lue myös:
Jo pienikin lapsi voi törmätä pornoon – seksuaalikasvattaja neuvoo, kuinka puhua aiheesta: "Viimeistään ennen alakoulun aloittamista olisi hyvä käydä läpi"
Äitejä pyydettiin vastaamaan kysymyksiin lastensa syömiskäyttäytymisestä sekä vastaamaan avoimiin kysymyksiin niistä tavoista, joilla he ovat yrittäneet saada ruoasta kieltäytyviä lapsiaan syömään.
Lahjonta ja uhkailu olivat yhteydessä pahempaan nirsoiluun
Huonoimpaan lapsen ruokahaluun yhdistetyt äitien käyttämät keinot olivat palkitseminen, rangaistus ja piilotetut kasvikset.
Palkitsemisella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa äiti lupasi lapselle herkun palkinnoksi kasvisten syömisestä.
Kun lapsi nirsoilee, on parempi kokeilla keskustelevaa ja osallistavaa otetta kuin pakottamista.KUVA: SHUTTERSTOCK
Rangaistuksella tarkoitetaan sanallista uhkailua kuten "jos et syö kasviksia, joudut menemään nukkumaan nälkäisenä".
Kaikista äitien käyttämistä metodeista, annokseen piilotetuilla kasviksilla oli yhteys kaikista vakavimpaan nirsoiluun.
Tutkijoiden mukaan kasvisten piilottaminen lautaselle ei välttämättä aiheuttanut lisänirsoilua, mutta se saattoi olla monelle vanhemmalle viimeinen keino yrittää saada lapsi syömään monipuolisemmin.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että vaikka kyseinen käytäntö voi toimia lyhyessä juoksussa, se ei ole kestävä ratkaisu.
– Tiettyjen ainesten asetteleminen lautaselle epätavalliseen tyyliin tai kasvisten piilottaminen muun ruoan sekaan voi parantaa lapsen ravitsemusta hetkellisesti, mutta se ei opeta lasta hyväksymään erilaisia ruokia pitkällä aikavälillä, Burnett sanoo.
Kaikki vanhempien käyttämät kikka kolmoset liittyen kaikista voimakkaampaan nirsoiluun, vaikuttivat sisältävän rangaistuksia tai suostuttelua. Molemmat tavat johtavat siihen, ettei lapsi opi tunnistamaan kehon nälkäviestejä ja saattavat tarkoituksettomasti jopa lisätä ruokaan liittyvää ongelmallista käyttäytymistä.
Yhteiset kauppareissut ja ruokailuhetket vähensivät nirsoilua
Vähemmän nirsojen lasten vanhemmat jättivät lapsilleen enemmän valinnanvaraa ruokien suhteen.
Vähempään nirsoiluun yhdistettäviä vanhempien käyttämiä metodeja olivat esimerkiksi yhteiset kauppareissut ja kokkailuhetket lasten kanssa ja ruoasta keskusteleminen lapsen kanssa siten, että lapsi sai olla mukana päättämässä siitä, mitä perheessä syödään.
Yhteinen kokkailuhetki voi tehdä uusien makujen maistelusta helpompaa lapselle.KUVA: SHUTTERSTOCK
Lisäksi vähempään nirsoiluun yhdistettiin yhteiset ruokailuhetket ja se, että vanhemmat tarjosivat aina lapsilleen vaihtoehtoja siitä, mitä syödään.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että lapsen käytöksen ja vanhemman käyttämien metodien suhde perustuu yleisiin trendeihin, eikä yksittäisiin lapsiin.
Jotkut vanhemmat ovat saattaneet kokeilla kaikkia keskustelevia ja lasta osallistavia tapoja saada lapsi kiinnostumaan erilaisten ruokien kokeilusta ja silti kamppailla lapsen ruokahaluttomuuden kanssa.
Geenit vaikuttavat lapsen ruokahaluun
On hyvä muistaa, ettei kaikille ole aikataulullisesti tai taloudellisesti mahdollista tarjota lapsilleen useampia ateriavaihtoehtoja tai osittaista päätösvaltaa siitä, mitä perheessä syödään.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että nirsoilu on sidoksissa lapsen geneettisiin taipumuksiin, joten vanhemmat voivat vaikuttaa asiaan vain rajatussa määrin.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
