Tutkimus selvitti, miten immuunijärjestelmämme reagoi, kun aistimme sairaan ihmisen.
Jo sairaan ihmisen näkeminen voi laukaista immuunijärjestelmän, käy ilmi uudesta tutkimuksesta.
Sveitsiläistutkimuksessa seurattiin 248:aa tervettä aikuista, ja tutkimus toteutettiin hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta. Kun koehenkilöt näkivät virtuaalisen hahmon, joka näytti selkeitä merkkejä sairaudesta, kuten ihottumasta tai kuumeesta, heidän aivotoimintansa aktivoitui ja heidän immuunijärjestelmänsä siirtyi hälytystilaan.
Kun vastassa oli terve, neutraalin näköinen hahmo, ei samoja toimintoja havaittu.
Tutkimus julkaistiin Nature-tiedejulkaisussa heinäkuussa 2025.
Lue myös: Väitöstutkimus selvitti: Paraneeko sydänterveys istumista vähentämällä?
"Keho tulkitsee ne lähestyväksi potentiaaliseksi uhkaksi"
Koehenkilöiltä otettiin myös verinäytteitä. Sairaan ihmisen nähneillä koehenkilöillä havaittiin verrokkihenkilöitä suurempia pitoisuuksia luontaisia lymfosyyttejä (innate lymphoid cells, ILC). ILC-pitoisuus voi nousta veressä, kun keho altistuu suoraan taudinaiheuttajalle, mutta tässä tapauksessa riitti pelkkä virtuaalisen infektion näkeminen ja altistumisen mahdollisuus.
– Yhdessä nämä tiedot osoittavat, että ILC-solut reagoivat infektioihin paitsi silloin, kun ne havaitaan kehossa, mutta myös silloin, kun keho tulkitsee ne lähestyväksi potentiaaliseksi uhkaksi, kirjoittaa kansainvälinen kirjoittajatiimi, jota johtaa immunologi Sara Trabanelli Lausannen yliopistosta Sveitsistä.
Lue myös: Lääkäri listaa: Kolme elintarviketta, jotka kannattaa vaihtaa toiseen
Aivot kommunikoivat immuunijärjestelmän kanssa
Kun tutkijat käyttivät koneoppimista kokeidensa tulosten tilastolliseen analysointiin, he havaitsivat, että immuunivastetta selitti aivojen uhkan havaitsemisen aktiivisuus.
Nähdessään virtuaalisen sairaan henkilön etäältä, osallistujien aivot aktivoituivat ainutlaatuisella tavalla, jota ei havaittu, kun hahmo ei ollut sairaan näköinen, vaan sillä oli pelokas tai neutraali ilme.
Kauimpana olevat sairaat hahmot saivat aikaan voimakkaimman vasteen aivojen verkostossa. Mielenkiintoista on, että jotkut näistä aktivoituneista alueista ovat samat kuin ne, jotka voivat aktivoitua influenssarokotteen antamisen jälkeen.
Tulokset viittaavat siihen, että kun aivot aistivat uhan, ne reagoivat nopeasti ja käynnistävät toiminnan aivojen osissa, kuten hypotalamuksessa, joka sitten kommunikoi immuunijärjestelmän kanssa.
Tämä antaa keholle aikaa valmistautua.
Lue myös: Näin kauan dementia ehtii keskimäärin oireilla ennen kuin se diagnosoidaan
Aivot ovat valmiustilassa sairauden näkemisen vuoksi
Eräässä tutkimuksen vaiheessa koehenkilöitä pyydettiin painamaan nappia, jos he havaitsivat kosketuksen kasvoillaan. Koehenkilöillä oli käytössä VR-lasit. Tutkijat havaitsivat, että sairaan hahmon kohdalla he painoivat nappia nopeammin kuin neutraalin tai pelokkaan oloisen hahmon kohdalla.
Tämä viittaa siihen, että heidän aivonsa ovat valmiustilassa sairauden näkemisen vuoksi. Tutkijat epäilevät, että ennakointi on todennäköisesti kehittynyt taistele-tai-pakene-reaktiona, mutta he huomauttavat, että ratkaistavia kysymyksiä on vielä paljon.
– Nämä havainnot viittaavat siihen, että ihmisillä on sisäänrakennettu neuroimmuunireaktio infektiouhkia kohtaan, eikä se johdu pelkästään fyysisestä kontaktista, kirjoittajat päättelevät.
Lue myös: Tutkimus havaitsi, mikä ennustaa sydänsairautta jo 12 vuotta ennen diagnoosia
Katso myös: Tällaisia ovat luultua yleisemmät harvinaissairaudet
11:02Osastonylinlääkäri kertoo, miksi harvinaisia sairauksia on niin vaikeaa seuloa ja tunnistaa: "Hälytys tulisi jokaisen kohdalla".
Lähde: Sciencealert