Tutkijat: Suomen koronastrategia on tehoton ja koronatorjunta muistuttaa vuotavaa soutuvenettä – "Veneen uppoamista ei ehkä voida estää" | MTV Uutiset
Tutkijat: Suomen koronastrategia on tehoton ja koronatorjunta muistuttaa vuotavaa soutuvenettä – "Veneen uppoamista ei ehkä voida estää"
4:39Etätyösuositus päättyy ja yli 500 hengen tapahtumat sallitaan jälleen – tautiekologi kertoo, miten tämä vaikuttaa koronavirustilanteeseen
Julkaistu 05.08.2020 12:55
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Suomalaistutkijat pitävät Suomen tämän hetkisen koronastrategian perustaa riittämättömänä.
Useiden eri alojen tutkijoista koostuva tutkijaryhmä esittää Suomelle kunnianhimoisempia tavoitteita ja keinoja koronaepidemian toisen aallon torjumiseen.
Muun muassa lääketieteen, evoluutiobiologian ja taloustieteen tutkijoiden joukko pitää koronan toista aaltoa suurena uhkana ja nykyisiä torjuntatoimia riittämättöminä.
– Elokuun alkuun mennessä Suomi on luopunut lähes kaikista epidemian tukahduttamiseksi ja estämiseksi asetetuista rajoitteista. Nykytiedon valossa on erittäin suuri riski, että epidemiaa palaa etenkin kun ihmisten välisen kanssakäymisen määrä kasvaa merkittävästi kesän jälkeen, tutkijat kirjoittavat.
"Jos emme ole nopeita, vene täyttyy vedellä ja soutaja uppoaa"
Eroon koronasta -niminen työryhmä vertaa muistiossaan koronan torjuntaa uppoavaan soutuveneeseen.
– Yhteiskunnan avaamisesta seuraavien uusien tartuntojen torjunta muistuttaa soutamista vuotavalla veneellä, jonka vuotokohtia pitää tilkitä mahdollisimman nopeasti. Jos emme ole nopeita, vene täyttyy vedellä ja soutaja uppoaa veneen mukana, tutkijat sanailevat.
Tutkijat varoittavat, että mikäli vuotoja ei tilkitä eli epidemian leviämistä ei kyetä torjumaan riittävän nopeasti "veneen uppoamista ei ehkä voida estää". Tämä tarkoittaisi tutkijoiden mukaan terveydenhuollon ylikuormittumista ja talouden täydellistä hyytymistä.
Ratkaisuksi koronaepidemian uhkaan ryhmä esittää useita toimenpidesuosituksia kunnianhimoisempaan testaukseen ja jäljtykseen, karanteenitoimiin, kasvomaskien käyttöön, etätyösuosituksiin sekä tiedottamiseen.
Testitulos jo vuorokaudessa – myös perheenjäsenet testattava
Tutkijoiden mukaan jopa 40 - 50 prosenttia tartunnoista on peräisin oireettomilta kantajilta ja koronatartunnan saanut voi tartuttaa oireettomana jopa neljä vuorokautta ennen oireiden alkua.
Siksi testitulosten saamista tulisi nopeuttaa ja testiin tulisi päästä ilman lääkärin lähetettä.
– Suomen on tavoiteltava tilannetta, jossa testitulos saadaan ja altistuneet onnistutaan jäljittämään viimeistään vuorokauden kuluessa todennetun tartunnan kantajan oireiden ilmenemisestä, tutkijat kirjoittavat.
Tutkijoiden mukaan koronatesti voi antaa virheellisesti negatiivisen tulokseen jopa 30 prosentissa tartunnoista ja siksi sairastuneen kaikki lähikontaktit ja etenkin perheenjäsenet tulisi testata kattavasti noin viisi päivää altistuksesta oireista riippumatta.
Karanteeni ja eritys – myös sairastuneen lähikontaktit karanteeniin
Tutkijat muistuttavat, että testaus ja jäljitys eivät itsessään katkaise tartuntaketjuja, vaan tartunnan saaneet ja jopa altistuneet tulisi määrätä karanteeniin.
– Koska tartuntaa ei aina havaita testeissä, tartunnalle mittavasti altistuneet lähikontaktit tulisi aina määrätä 14 päivää kestävään karanteeniin testituloksesta riippumatta.
Kasvomaskien käyttö vähintään suosituksen alaiseksi
Tutkijoiden kanta kasvomaskien käyttöön on yksiselitteinen.
– Kasvosuojat eli maskit ovat tehokas keino vähentää koronavirustartuntoja ja viruksen aiheuttamaa kuolleisuutta. Yleistä väestötasoista maskien käyttöä tulee suositella ennen kaikkea aktiivisilla epidemia-alueilla.
Tutkijoiden mukaan maskeja tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa ilmanvaihto on huono ja turvaetäisyyksien pitäminen on vaikeaa.
Rajan ylittäjät testiin
Tutkijat vaativat karanteenia erityisesti riskimaista tulijoille. He myös esittävät, että rajanylittäjien tulisi toimittaa enintään kolme vuorokautta vanha negatiivinen koronavirustestitulos rajanylityspaikalla.
– Tällainen käytäntö on nyt Pohjois-Kyproksella ja osittain Kreikassa. Jatkuvasti esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajaa ylittäviä voisi testata toistuvasti sopivin aikavälein. Mikäli matkustajalla ei ole kriteerit täyttävää todistusta koronavirustestistä, matkustaja ohjataan rajaa lähimmälle testiasemalle ja sen jälkeen karanteeniin odottamaan testitulosta, työryhmä esittää.
Supertartunnat kuriin – korona leviää myös kuoroharjoituksissa
Tutkijoiden mukaan nykyisissä suosituksissa ei ole riittävästi huomioitu sitä, että koronavirus leviää aerosolitartuntana paitsi yskiessä myös ihmisten puhuessa, laulaessa tai huutaessa.
– Esimerkiksi sisätiloissa turvaväli ei takaa suojaa, mutta tuuletuksesta voi olla apua, tutkijat kirjoittavat.
Koronatartunnoissa supertartuttajat ja suuret kokoontumiset näyttäisivät olevan koronavirukselle ominainen leviämistapa.
– Monet kantajat eivät levitä virusta juuri kenellekään, mutta harvat levittävät sitä jopa kymmenille muille. Korkean riskin tilanteiden rajoitukset ovat yksinkertainen tapa estää superleviämistapauksia ja välttää epidemian hallinnan ylikuormittumista.
Korkean riskin superleviämistapahtumia ovat esimerkiksi häät, hautajaiset, jumalanpalvelukset, risteilylaivat, karaokebaarit ja jopa kuoroharjoitukset.
Etätyö tai maski kasvoille
Tutkijat jatkaisivat etätyösuositusta edelleen. Niille aloille, joissa etätyö ei ole mahdollista, tutkijat pitävät maskia erityisen tarpeellisena.
– Esimerkiksi teollisuudessa, liikenteessä ja monilla palvelualoilla etätyö ei ole yleensä mahdollista ja tartuntariski kasvaa. Maskisuositus suojaisi myös näitä ammattiryhmiä koronavirukselta.
Äyskäröinti viimeisenä vaihtoehtona
Tutkijaryhmä ei näe tilannetta lohduttamana silloinkaan, kun tartuntaketjuja ei enää saada pidettyä kursissa. Epidemia voidaan tutkijoiden mukaan tarvittaessa saada hallintaan sulkutoimilla sekä laajalla väestötestauksella, jossa jopa koko maan väestöstä mahdollisimman moni tekee vapaaehtoisen testin. Tuolloin positiivisen testituloksen saaneet eristetään oireista riippumatta, eikä yksilöllistä jäljitystä tarvita.
Jos vuotoja ei saada tukittua, soutaja voi siis edelleen pysyä pinnalla äyskäröimällä
– Seulontaa voi verrata vuotavan veneen äyskäröintiin. Jos vuotojen tukkiminen ei riitä, soutaja voi pysyä pinnalla lappaamalla veden pois veneestä ajoittain, tutkijat lohduttavat.
