Grönlannista kairatun jäänäytteen sisältämän platinan arveltiin aiemmin olevan peräisin meteoriitista tai komeetasta.
Tutkijat ovat hämmästelleet Grönlannin jääpeitteen syvyyksistä kairattua 12 800 vuotta vanhaa näytettä. Vuonna 2013 tehdyissä tutkimuksissa jäänäytteestä havaittiin selvä piikki platinan pitoisuudessa.
Platinan määrää on selitetty meteoriitin tai komeetan iskeytymisellä Maahan.
Science Daily kertoo artikkelissaan, että teorian mukaan komeetan iskeytyminen olisi voinut käynnistää nuoremmaksi dryaskaudeksi kutsutun viilenemisjakson maapallolla.
Tuohon aikaan pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilat laskivat jyrkästi. Grönlannissa keskimääräiset lämpötilat putosivat jopa 15 astetta nykyistä kylmemmiksi. Euroopassa puolestaan laajoja metsäalueita muuttui viilenemisen seurauksena tundraksi.
Komeettateoriassa oli kuitenkin ongelma: Avaruudesta pudonneissa järkäleissä on tyypillisesti paljon iridiumia. Grönlannin jäänäytteessä iridium loisti kuitenkin poissaolollaan.
Muutenkaan näytteen kemiallinen sormenjälki ei istunut meteoriittiin. Jotkut tutkijat esittivät, että kyseessä olisi saattanut olla epätyypillisestä korkean rautapitoisuuden omaavasta asteroidista.
Lue myös: Tutkijat löysivät kuusi miljoonaa vuotta vanhaa ilmaa
Näytteen ajoitus antoi kuitenkin tarkemmassa tarkastelussa oleellisen vihjeen.
Piikki platinan määrässä oli tullut vasta noin 45 vuotta nuoremman dryaskauden alkamisen jälkeen. Tämä puolestaan viittasi pitkällisempään prosessiin kuin vaikkapa komeetan iskeytyminen.
Tästä tutkijoiden päät kääntyivätkin Islannin tulivuorten suuntaan.
Islannin tulivuorissa voi tapahtua jopa vuosikymmeniä kestäviä purkauksia. Merenalaiset ja jääpeitteen alla tapahtuvat purkaukset ovat vuorovaikutuksessa veden kanssa tavalla, joka voi tuottaa epätavallisia kemiallisia jälkiä.
Merivesi voi poistaa rikkiyhdisteitä ja samalla rikastuttaa metallien, kuten platinan, pitoisuutta tulivuorikaasuissa.
Ennen dryaskauden alkua maapallo oli lämpenemässä. Jääpeitteiden sulamisen kiihtyminen oli vähentänyt samalla maankuoren painetta, mikä todennäköisesti oli lisännyt tulivuoritoimintaa alueella.
Lue myös: T.rexin luuranko kuuluikin aivan eri lajille: käsitys dinosaurusten kuninkaasta mullistui
Tulosten mukaan laajamittainen tulivuoritoiminta pohjoisella pallonpuoliskolla oli siis toiminut veturina nuoremman dryaskauden viilenemiselle.
Tutkijoiden mukaan menneiden tapahtumien ymmärtäminen antaa työvälineitä, kun mietitään tulevaisuuden riskejä.