Etelämantereen jääpeitteen massa on kasvanut vuodesta 2020 lähtien. Tutkijat ovat nyt onnistuneet selvittämään, miksi näin on tapahtunut jäätikön sulamisesta huolimatta.
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin tekijöitä, jotka vaikuttavat Etelämantereen ympäristön dynamiikkaan.
Vaikka jäätiköt ovat olleet sulamassa, niin viime vuosien poikkeuksellisen runsaat lumisateet ovat lisänneet Etelämantereen massaa.
Tutkijat kartoittivat Etelämantereen jäämassaa vuodesta 2002 alkaen satelliittiaineiston avulla. Havaintojakson alussa tutkijat havaitsivat, että mantereelta hävisi vuosittain 90–142 gigatonnia jäätä. Vuoteen 2016 mennessä jään hävikki alkoi kuitenkin hidastua. Hidastumisen jälkeen tilanne keikahti siten, että vuosien 2020 ja 2024 välisenä aikana Etelämantereen massa alkoikin lisääntyä 68 gigatonnilla vuosittain.
Lue myös: Maapallo kuumenee: Tutkijat varoittavat "pisteestä, jonka jälkeen ei ole paluuta"
Tutkijoiden mukaan merkittävää on, että samaan aikaan Etelämantereelta sulaa enemmän jäätä kuin aiemmin. Viime vuosien runsaat lumisateet ovat kuitenkin olleet toistaiseksi jäätikön sulamistahtia voimakkaampia.
Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän se myös sisältää kosteutta. Vuodesta 2020 lähtien maapallon ilmakehässä olevaa kosteutta on kulkeutunut voimakkaiden länsituulien saattelemana enemmän Etelämantereelle.
Tutkijat kertovat, että lisäksi merien jääpeitteiden häviäminen ja tätä kautta veden haihtumisen lisääntyminen on johtanut lumisateiden runsastumiseen Etelämantereella.