Tutkija: Päätös EU:n yhteisestä velanotosta muuttaa unionin luonnetta historiallisesti – "Suuria periaatteellisia päätöksiä"

Politiikan tutkija kertoo, mitä Suomi oikeastaan saavutti EU-neuvotteluissa – avaa myös lisävelan määrää 5:57
Politiikan tutkija kertoo, mitä Suomi oikeastaan saavutti EU-neuvotteluissa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Lala Ylitalo

    lala.ylitalo(at)mtv.fi

    Tutkija pitää budjetin velkapainotteisuutta historiallisena.

    Tiistai-aamulla päättyneessä maratonihuippukokouksessa EU-johtajat tulivat sopuun yli 1 000 miljardin euron budjetista ja 750 miljardin euron velasta.

    Päätös yhteisestä velanotosta muuttaa politiikan tutkijan Antti Ronkaisen mukaan unionin luonnetta historiallisesti.

    Potista suurin osa kuuluu koronaelvytykseen, mutta 80 miljardilla rahoitetaan unionin perustoimintaa. 

    – Unionin toimintaa on alettu rahoittaa velalla, ja sen lisäksi velalla on luotu kriisi-instrumentti. Ne ovat suuria, periaatteellisia päätöksiä, vaikka summat eivät ole suuria, Ronkainen kertoo.

    Yhteisvelka onnistuu ilman Iso-Britanniaa

    Neuvotteluja mutkistivat osaltaan velan määrä, mutta myös Brexitin jättämä lovi budjettiin.

    Ronkainen toteaa kuitenkin, että näihin tuloksiin ei oltaisi päästy, jos Iso-Britannia olisi vielä EU:n jäsen.

    – Iso-Britannia on aina vastustanut poliittista integraatiota, yhteisvelkaa, ja sitä kautta tulevaa fiskaalista vastuuta, hän sanoo.

    Lue lisää aiheesta:
    EU Huippukokoukset Politiikka Taantuma Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •