Tutkija: Päätös EU:n yhteisestä velanotosta muuttaa unionin luonnetta historiallisesti – "Suuria periaatteellisia päätöksiä"

5:57
Politiikan tutkija kertoo, mitä Suomi oikeastaan saavutti EU-neuvotteluissa.

Tutkija pitää budjetin velkapainotteisuutta historiallisena.

Tiistai-aamulla päättyneessä maratonihuippukokouksessa EU-johtajat tulivat sopuun yli 1 000 miljardin euron budjetista ja 750 miljardin euron velasta.

Päätös yhteisestä velanotosta muuttaa politiikan tutkijan Antti Ronkaisen mukaan unionin luonnetta historiallisesti.

Potista suurin osa kuuluu koronaelvytykseen, mutta 80 miljardilla rahoitetaan unionin perustoimintaa. 

– Unionin toimintaa on alettu rahoittaa velalla, ja sen lisäksi velalla on luotu kriisi-instrumentti. Ne ovat suuria, periaatteellisia päätöksiä, vaikka summat eivät ole suuria, Ronkainen kertoo.

Yhteisvelka onnistuu ilman Iso-Britanniaa

Neuvotteluja mutkistivat osaltaan velan määrä, mutta myös Brexitin jättämä lovi budjettiin.

Ronkainen toteaa kuitenkin, että näihin tuloksiin ei oltaisi päästy, jos Iso-Britannia olisi vielä EU:n jäsen.

– Iso-Britannia on aina vastustanut poliittista integraatiota, yhteisvelkaa, ja sitä kautta tulevaa fiskaalista vastuuta, hän sanoo.

Lue myös: Pääministeri Marin kertoo MTV:lle yllättyneensä siitä, miten hyvä EU:n rahasopimuksesta tuli Suomelle – "Ei tästä mitään haavoja jäänyt"

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja