Reaktiot pääministeri Sanna Marinin (sd.) kansainväliselle yleisölle osoitettuun kommenttiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä lähtivät tarpeettomille kierroksille, tulkitsee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg.
Marin sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa pitävänsä "hyvin epätodennäköisenä", että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä hänen toimikautensa aikana.
Pääministeri sai kommentista paljon kritiikkiä varsinkin Nato-myönteisen oppositiopuolue kokoomuksen suunnasta.
Lue myös: Kokoomuksen Orpon mielestä pääministeri Marinin Nato-lausunto oli virhe
Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo näkee sen kaventaneen Suomen hallitusohjelmaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon kirjattua Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on arvostellut Marinin kommenttia samalta kantilta.
– Nyt lähdettiin tekemään yksittäisistä sanoista sellaisia tulkintoja, että annettu lausunto olisi kummallisempi tai linjasta poikkeavampi kuin se onkaan, Forsberg sanoi STT:lle.
Kansainvälisen politiikan professorinakin toimiva Forsberg tulkitsee, että Marinin kommentti on Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. Marin piti haastattelussa kiinni Suomen mahdollisuudesta liittyä sotilasliittoon ja päättää siitä itsenäisesti.
– Periaatteellisen mahdollisuuden ylläpitäminen ja vaaliminen on paljon tärkeämpää kuin se, liitytäänkö vai ei.
Tilanteen herkkyys näkyy reaktiossa
Forsberg arvioi, että kritiikkiä esittävät ennen kaikkea ne, jotka haluaisivat, että Suomi muuttaisi linjaansa eli hakisi Naton jäsenyyttä mahdollisimman pian. Myös Mariniin liittyvät aiemmat kohut ovat saattaneet yllyttää lisäämään "pökköä pesään", Forsberg arvelee.