Hallitus julkisti tänään selonteon, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon lisäisi Itämeren alueen vakautta. Selonteko ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan vaaka on kuitenkin kallistumassa Nato-jäsenyyden puolelle.
Selonteossa käydään läpi sitä, miten turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Lue myös: Haavisto nimesi kolme uhkaa, joilta Nato-jäsenyys toisi Suomelle turvaa
Haaviston mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Meillä ei kaikkiin uusiin tilanteisiin ole riittävästi turvallisuutta. Siinä mielessä vaaka kallistuu Naton suuntaan, joka on se suunta, josta lisää turvallisuutta voidaan saada, Haavisto sanoo.
Selonteosta noin puolet käsittelee kyber- ja hybridiuhkia sekä huoltovarmuutta. Haavisto nostaakin ne sotilaallisen turvallisuuden rinnalle selonteon tärkeimpänä antina.
– Energian hinta ja sen saatavuus, elintarvikkeiden hintakehitys ja miten tällaiset asiat vaikuttavat Länsi-Eurooppaan. Nämä nousevat vahvasti tähän rinnalle. Tämä on oikeastaan ensimmäinen sota, jossa voidaan nähdä, että kyberkysymykset ja hybridiasiat nousevat keskeiseen asemaan. Lisäksi myös informaatio ja disinformaatio, joista käydään nyt valtavasti taistelua, Haavisto sanoo.
Lue myös: Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa
Entinen ulkoministeri Timo Soini kertoi eilen Ylen A-studiossa myönteisen Nato-kantansa ja arvosteli hallitusta samalla siitä, että selonteossa ei otettu kantaa jäsenyyteen puoleen tai toiseen.
– Tämä on ymmärrettävää, kun hallitus on valmistautumassa historiallisen suureen muutokseen. Täytyy vain puolustautua sillä, että nyt tehdään jotakin sellaista, mitä ei aiemmin olla tehty.
Haavisto vieraili tänään MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.