Turkissa oli itsevaltaisia sulttaaneja aina vuoteen 1922 saakka. Nyt vaikuttaa siltä, että Turkki on hyvin pienellä äänten enemmistöllä saamassa jälleen uuden sulttaanin, kun maan presidentin valtaoikeuksia ollaan vahvistamassa roimasti.
Käytännössä nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin valta lisääntyy kansanäänestyksen tuloksen myötä niin, että halutessaan presidentti voi päättää hyvin itsenäisesti Turkin asioista.
Tämänpäiväisen kansanäänestyksen myötä Turkin perustuslaki muuttuu 18 kohdassa. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että tulos vahvistetaan. Turkin pääoppositiopuolueen CHP:n (Tasavaltalainen kansanpuolue) edustaja sanoi äänentenlaskun aikana, että maan keskusvaalilautakunnan päätös hyväksyä myös leimaamattomat äänet aiheuttaa laillisuusongelmia. Myös toinen oppositiopuolue sanoi, että vaalitulos ei ole pätevä.
Muutosten perusajatus on, että Turkin parlamentaarinen demokratia muuttuu presidenttikeskeiseksi demokratiaksi. Uudistusten kannattajat ovat sanoneet, että tämä ei ole sen kummempaa kuin Ranskassa tai Yhdysvalloissa, joissa myös on presidenttikeskeinen demokratia. Tosin esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentin toimilla on monta jarrua päinvastoin kuin Turkissa näyttäisi olevan.
Presidentille roimasti lisää valtaa
Uudistusten myötä pääministerin virka lopetetaan ja presidentti nimittää hallituksensa ministerit ja päättää budjetista. Presidentillä on myös laajat oikeudet nimittää virkamiehiä ja valvoa asevoimia. Myös oikeuslaitokseen tulee muutoksia ja presidentti pääsee nimittämään korkeita tuomareita, joiden on määrä puolestaan valvoa presidentin toimia. Voi hyvin kuvitella, että tässä hyvä veli -järjestelmässä valvonta ei ole kovin puolueetonta.
