Ilmastonmuutos muuttaa sienilajien levinneisyyttä. Tappavan myrkyllinen kavalakärpässieni on levinnyt Varsinais-Suomesta itään ja pohjoiseen, kertoo luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija.
Suomessa tunnetaan yli kaksi tuhatta suursienilajia eli silmin havaittavissa olevaa lajia. Syötäväksi kelpaavia ruokasienilajeja on muutamia satoja ja myrkyllisiä lajeja joitakin kymmeniä.
Uusia sienilajeja löydetään vuosittain.
– Onhan meillä Suomessa paljon sienilajeja, joita ei ole vielä tieteelle kuvattu. Sienet tunnetaan vielä varsin huonosti, kertoo luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija ja biologi Tea von Bonsdorff.
Von Bonsdorffin mukaan ilmastonmuutos on jo vaikuttanut sienilajien levinneisyyteen.
Lue myös: Viime viikkojen sateet pelastivat sienisadon – "Tällä hetkellä näyttää hyvältä"
– Esimerkiksi kavalakärpässieni, joka on todella myrkyllinen, on levinnyt pohjoisempaan ja itään. Se on aiemmin ollut Lounais-Suomen lehtojen laji ja nyt sitä on löydetty Espoosta asti ja pohjoisimmillaan Laitilasta asti.
Kavalakärpässienen tunnistaa von Bonsdorffin mukaan oliivinvihreästä väristä.
– Kavalakärpässienellä on rengas ja tuppi, eli sukkamainen muodostuma jalan tyvessä. Lakin pinta on usein kauniin oliivinvihreä. SIllä ei ole tyypillisesti säännöllisiä suojusjätteitä, kuten punakärpässienellä. Lakki voi olla hyvin sileä, tai suojusjätteitä voi olla laikkumaisesti lakin reunassa.
Suojusjätteillä tarkoitetaan esimerkiksi punakärpässienen pilkkuja.
Kavalakärpässieni kasvaa tyypillisesti jalopuulehdoissa, joissa kasvaa esimerkiksi tammea.
"Sienten kanssa ei parane leikkiä"
Tappavan myrkyllisiä sienilajeja kasvaa Suomessa muutamia.
Kavalakärpässienen ohella tappavan vaarallisia lajeja ovat esimerkiksi suippumyrkkyseitikki ja valkokärpässieni sekä korvasieni raakana.
– Sienten kanssa ei parane leikkiä, sillä meillä on tappavan myrkyllisiäkin sieniä olemassa. Aina pitää tuntea sieni, jota käyttää ruoaksi.
Von Bonsdorffin mukaan aloittelijan ei kannata tunnistaa sieniä pelkästään kuvien perusteella.
– Mikään yksittäinen tuntomerkki ei kerro, mikä laji on kyseessä. Kirjat ovat hyvä apua, mutta pelkästään kirjan kuvan perusteella ei tule syödä uutta sientä, koska silloin voi erehtyä. Ensin voi tunnistuttaa sienen asiantuntijalle. Tai jos pääsee metsään ihmisen kanssa, joka tuntee hyvin sieniä, kannattaa mennä mukaan.
Von Bonsdorff osallistui sunnuntaina Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa tapahtumaan, jossa Sieniseuran ja luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntijat tarjosivat apuaan sienien tunnistamisessa.
– Useimmat, jotka tuoneet sieniä ovat olleet aika vasta-alkajia. Jotkut ovat tulleet katsomaan, että millaisia sieniä meillä täällä on. Yksi kysytty sieni on ollut tuoksuvalmuska, jonka yksi asiakas toi tunnistettavaksi. Se on Etelä-Suomessa harvinainen.
Yleisimpiä ruokasieniä ovat esimerkiksi kantarelli, herkkutatti ja suppilovahvero.
Kantarellien ja tattien sesonki alkaa olla jo ohi mutta suppilovahveroiden sato on runsas etenkin Etelä-Suomessa.
– Sienisato lähti liikkelle hitaasti mutta varmasti kuuman ja kuivan kauden jälkeen. Nyt sienitilanne on hyvä mutta sato vaihtelee aina paikallisesti. Joku metsä voi olla lähes tyhjä sienistä, kun muutaman kilometrin päässä toinen metsä on täynnä sieniä.
Sienikausi jatkuu yleensä pitkälle syksyyn pohjoista Suomea lukuunottamatta.
– Kausi jatkuu yleensä lumen tuloon saakka ja senkin jälkeen, riippuen lajista. Suppilovahvero kestää kylmiä öitä, von Bonsdorff kertoo.
Juttua muokattu 20.9. klo 10.36: Kavakakärpässientä on tavattu Espoon lisäksi Laitilassa, eikä Laihialla, kuten jutussa aiemmin luki.