Tuleeko presidenttiparin vauvan nimestä muoti-ilmiö?

Jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio antavat lapselleen jonkin tämän hetken ykköstrendinimistä, se ei välttämättä yhtään lisää nimen suosiota.

Jos nimi taas on uuden tuntuinen ja harvinainen, siitä voi tulla muotinimi, arvioi nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Filosofian tohtori Leila Mattfolk puolestaan epäilee, että jos nimi on hyvin harvinainen, moni saattaa karttaa sitä. Heistä voi tuntua liian vahvasti siltä, että he ottaisivat mallia presidentistä.

Mattfolk kertoo, että Ruotsissa kuninkaallisten lasten nimet nousivat aiemmin muotinimiksi. Nykyään on tosin. Kuninkaalliset valitsevat lastensa kutsumanimet vapaammin, ja esimerkiksi nimen Estelle suosio jopa laski hetkeksi sen jälkeen, kun kruununprinsessa Victorian vanhin tytär sai nimen. Suomessa puolestaan Estelle on ollut nousussa.

Suomalaiset arvot vai valinnanvapaus?

Saarelma-Paukkala sanoo, ettei hän hämmästyisi, jos presidenttipari haluaa korostaa perinteisiä suomalaisia arvoja nimen annossa.

– Toisaalta heillä on kielellistä vahvuutta. Rouva Jenni Haukiohan on runoilija, joten voisi kuvitella, että lapsen nimessä on jotain kaunista, suomenkielistä.

Saarelma-Paukkala korostaa, että nimen valinta luonnollisesti on presidenttiparin perheen sisäinen asia. Myös Mattfolk sanoo, että presidenttipari ei ole samalla tavalla traditioihin sidottu kuin esimerkiksi kuninkaalliset, ja suurella yleisöllä ei myöskään ole samanlaisia odotuksia heitä kohtaan.

– Heillä on siksi paremmat edellytykset valita nimi, joka puhuttelee kumpaakin vanhempaa. Epäilemättä nimivalinta tulee herättämään suurta huomiota Suomessa, Mattfolk sanoo.

Mattfolk toimii nykyään nimenhuoltokonsulttina Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksessa Ruotsissa. Hän on myös jäsen oikeusministeriön Nimilautakunnassa ja vastaa suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista.

Ympäristötietoiset antavat luontonimen

Etunimi kertoo enemmän vanhemmista kuin nimen kantajasta, Mattfolk ja Saarelma-Paukkala toteavat. Vaikka etunimensä nykyään saa muuttaa, harva tekee niin.

Muodissa on yksilöllisyys. Lapselle halutaan antaa mahdollisen erikoinen nimi, jota ei välttämättä ole kenelläkään muulla. Muoti myös vaihtelee entistä nopeammin.

Vanhemmat, joille ympäristöarvot ja luonnonmukainen elintapa ovat tärkeitä, saattavat suosia suomalaisia luontonimiä, sanoo Saarelma-Paukkala.

–  On myös vanhempia, jotka nimenomaan haluavat antaa lapselle kristillisen nimen ja toisaalta heitä, jotka eivät missään tapauksessa halua antaa lapselleen nimeä, joka viittaa kristinuskoon.

Jotkut taas haluavat antaa lapselle nimen, joka toimii monella eri kielellä. Tämän hetken nimissä r-äänne ei ole muodissa, koska suomalainen r ei toimi kansainvälisesti. Nimet, jotka sisältävät ääkkösiä, ovat myös laskeneet suosiossa. Ainoana poikkeuksena on pojan nimi Väinö.

–  1960-luvulla ihmisen nimestä pystyi päättelemään hänen kansalaisuutensa. Nyt tietyt nimet ovat muodissa monessa maassa samanaikaisesti, Saarelma-Paukkala kertoo.

Myös maahanmuuttajat tuovat jatkuvasti uutta nimistöä Suomeen. Usein maahanmuuttajaperheen lapselle halutaan antaa oman kulttuurin mukainen nimi, mutta sellainen, joka toimii suomalaisessa yhteiskunnassa.

–  Siten he mukautuvat suomalaiseen nimikulttuuriin. Ja kun nimet tulevat tutuiksi, myös suomalaistaustaiset perheet alkavat omaksua niitä.