Professori Pami Aalto sanoo, että Yhdysvallat on riisunut maailmanpoliisin viitan harteiltaan. Hän kuvailee muutosta dramaattiseksi.
Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta arvioi STT:lle, että lauantainen isku Venezuelaan on linjassa Yhdysvaltain uuden kansallisen turvallisuuden strategian kanssa.
Strategiassa Yhdysvallat ilmoitti presidentti Donald Trumpin johdolla käytännössä vetäytyvänsä aiemmasta niin sanotun maailmanpoliisin roolistaan.
Sen sijaan Yhdysvallat julisti tutkijan mukaan samaisessa asiakirjassa läntisen pallonpuoliskon omaksi alueekseen, jolla se ensisijaisesti hallitsee.
– Yhdysvallat vetäytyy yksiselitteisesti maailmaa hallitsevan valtion roolista läntiseen hemisfääriin. Tämä iso kuva on mielestäni dramaattinen, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa isku Venezuelaan ilmensi tätä ajattelua, kun pian joulukuussa julkaistun strategian jälkeen Yhdysvallat alkoi toimia juuri sillä alueella, jonka se määritteli itselleen.
Yhdysvallat hyökkäsi lauantaiyönä paikallista aikaa Venezuelan pääkaupunkiin Caracasiin ja otti maan itsevaltaisen presidentin Nicolas Maduron puolisoineen vangeiksi.
Lue myös: Analyysi: Venäjä kihisee, Putin hymyilee – Trump sanoi taikasanan ja teki maailmasta Suomelle vaarallisemman
Sotatoimet taas hyväksyttäviä
Aallon mukaan Trumpin ulkopoliittinen ajattelu johtaa kaksinapaiseen maailmanjärjestykseen, jossa Yhdysvallat ja Kiina heiluttavat tahtipuikkoa. Lisäksi Aalto puhuu moninapaisemmasta "kakkosliigasta", jossa pelureina ovat pääasiassa Eurooppa, Venäjä, Intia ja Brasilia.
Siinä missä Trump on julistanut läntisen pallonpuoliskon Yhdysvalloille, tavoittelee Kiina omaa etupiiriään Itä-Aasiasta.
– Yhdysvallat on antanut aika epäselviä signaaleja siitä, onko Kiinalla nyt sitten oma Itä-Aasian alueensa. Voi olla, että Yhdysvallat toteaa parin vuoden päästä, että heillä ei ole halua lähteä sinne, koska he ovat päättäneet puolustaa läntistä pallonpuoliskoa, Aalto sanoo.
Tässä maailmassa sota ja sotilaalliset toimet on Aallon mukaan jälleen nostettu salonkikelpoisiksi kansainvälisen politiikan välineiksi.
– On palattu järjestelmään, jossa toimittiin 1800-luvulla. Sotilaalliset keinot ovat normaali kansainvälisen politiikan instituutio siinä missä diplomatia ja neuvottelut.
Hän toteaa, että kenelläkään ei ole mahdollisuuksia haastaa Yhdysvaltoja sotilaallisesti läntisellä pallonpuoliskolla.
Jonkinlaisen pidäkkeen asettaa kuitenkin Etelä-Amerikan suurmaa Brasilia. Tämän vuoksi Aalto ei usko, että Yhdysvallat pyrkisi saamaan latinalaisesta Amerikasta täydellistä otetta.
Sen sijaan hän arvelee, että Yhdysvaltojen kiinnostuksen kohteena ovat pääasiassa Väli-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan pohjoisosan maat.
– Yhdysvallat jättää Venäjän, Brasilian, Intian ja Euroopan pelaamaan keskenään kakkosliigaa, Aalto muotoilee.
Lue myös: "Kyse ei ole vain Venezuelasta" – iskut lähettävät viestin myös Euroopalle
"Fantastista" Venäjälle
Järjestely sopinee Venäjälle paremmin kuin hyvin. Aalto toteaa, että Venäjä on pyrkinyt moninapaisempaan maailmaan jo ainakin parikymmentä vuotta.
– Tämähän on Venäjälle aivan fantastinen tilanne. Venäjä pääsee pelaamaan ikään kuin omalle puoliskolleen, Aalto sanoo.
Hän näkee, että Venäjä kokee erityisesti itäisen Euroopan ja entiset Neuvostoliiton alueet omaksi pelikentäkseen.
– Yhdysvallat on melkein suoraan sanonut, ettei sitä kiinnosta Itä-Eurooppa eikä välttämättä Keski-Aasiakaan, Aalto huomauttaa.
Hän ei kuitenkaan näe, että Venäjä kykenisi ottamaan alueesta vastaavaa otetta kuin Neuvostoliitolla aikoinaan oli. Pikemminkin Venäjän pyrkimyksenä on muodostaa alueen yksittäisistä valtioista vasalleja itselleen.
– Ukrainasta yritetään tehdä vasallivaltiota tällä hetkellä, ja muutamia muita saattaa olla jonossa, Aalto pohtii.