Törkeiden väkivaltarikosten määrä nousi merkittävästi kevään ja kesän aikana Helsingissä, kertoo poliisi tuoreessa rikostutkinnan blogikirjoituksessaan. Samaan aikaan tavanomaisten pahoinpitelyiden määrä on ollut laskussa.
– Suuntaus on huolestuttava. Yksittäistä selkeää syytä kehitykselle on vaikea tässä vaiheessa arvioida, poliisi toteaa.
Poliisin mukaan koronaepidemialla on varmasti oma vaikutuksensa törkeiden väkivaltarikosten lisääntymiseen, mutta yhä useammin rikoksesta epäilty on erilaisista päihteistä "sekaisin kuin seinäkello".
Uhri ja tekijät edelleen useimmiten suomalaisia
Sosiaalisessa mediassa on arvuuteltu, että yhä useampi väkivallanteko olisi ulkomaalaistaustaisten tekijöiden aiheuttama.
– On totta, että myös väkivaltarikoksissa ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat rikoksista epäillyissä yliedustettuina, mutta vakavissa väkivaltarikoksissa sekä uhri että tekijä ovat edelleen useimmiten suomalaisia.
Poliisin tietoon tuli tammikuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana 120 erilaista Helsingissä tapahtunutta vakavaa väkivaltarikosta. Näihin lukeutuvat henkirikokset, niiden yritykset ja törkeät pahoinpitelyt.
81 tapauksessa rikoksesta epäilty oli suomalainen ja 23 jutussa Suomessa pysyvästi asuva, ulkomaalaistaustainen henkilö. Kuudessatoista jutussa epäillyn henkilöllisyydestä ei vielä ole varmuutta.
– Ulkomaalaistaustaisten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa myös uhri on usein ulkomaalaistaustainen, jolla on sama kieli- ja kulttuuritausta kuin tekijällä, poliisi kertoo kirjoituksessaan.
Mainitulla aikavälillä neljässä tapauksessa rikoksesta epäilty oli ulkomaalaistaustainen ja asianomistaja eli rikoksen uhri suomalaistaustainen. Asetelma oli toisinpäin kymmenessä tapauksessa.
Valtaosassa, 77 jutussa, sekä rikoksesta epäilty että rikoksen uhri olivat molemmat suomalaistaustaisia.
Mielenterveysongelmat näkyvät rikoksissa
Lähisuhteessa tapahtuneita törkeitä väkivaltarikoksia tuli samalla aikavälillä poliisin tietoon 20.
Myös mielenterveyden ongelmat näkyvät erityisesti törkeissä väkivaltarikoksissa.
– Esitutkintavaiheessa ei useinkaan ole tiedossa rikoksesta epäillyn entisyyttä mielenterveyden ongelmien osalta, mutta usean tapauksen kohdalla joutuu miettimään, onko tahdonvastaisen hoidon kynnys meillä liian korkea tai mielenterveyspalveluiden resursointi liian matala, poliisi pohtii.