TM: Näin autoveroale on näkynyt kuluttajan lompakossa – olisitko arvannut?

Autoveron alennukset eivät ole juuri näkyneet kuluttajan lompakossa, kertoo Tekniikan Maailma.

Autoveroa on laskettu tasaisesti jo neljänä peräkkäisenä vuotena niiden autojen kohdalla, joiden CO2-päästöarvo oli vanhan NEDC-mittaustavan mukaan enintään 140 g/km.

– Verokevennyksien asteittaisella voimaantulolla pyrittiin välttämään autokaupan markkinahäiriöitä ja kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia, TM kirjoittaa.

Tekniikan Maailman selvityksen mukaan valtionvarainministeriön olettamus siitä, että veroale näkyisi suoraan autojen hinnoissa, ei ole toteutunut.

Tekniikan Maailma tarkasteli 22 automallin hintojen muuttumista neljän vuoden ajanjaksolla ja selvitti, miten autoveroalennukset ovat toteutuneet käytännössä.

Ainoastaan neljän mallin kohdalla auton ohjehinta putosi yhtä paljon kuin vero laski, ja kuuden mallin kohdalla muutos oli osittainen.

Kuka sitten on hyötynyt veroalennuksesta, jos ei kuluttaja? Tekniikan Maailman mukaan suurin hyötyjä on ollut valtio. Autoveron pienentyminen on nimittäin lisännyt kerätyn veron määrää.

Valtio tienasi autoverolla vuosina 2016–2018 noin 280 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä oli arvioitu.

Väärin laskettu?

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kertoi Kauppalehdelle pitävänsä TM:n päätelmiä virheellisinä.

Kallion mukaan TM:n selvityksessä on vertailtu autoja, jotka ovat varusteiltaan, malliltaan ja moottoriltaan erilaisia. Hän muistuttaa myös autojen nousseista tehdashinnoista.

– Autoveron alennukset ovat menneet jopa hieman täysimääräistä enemmän uusien autojen hintoihin, Kallio kertoi Kauppalehdelle.

Autotuojat ja -teollisuus sekä Autoalan Keskusliitto ottivat yhteyttä myös MTV Uutisiin selventääkseen, mistä asiassa on kyse.

– Seuraamme autoalalla tarkasti autojen hintakehitystä. Tilastoaineistojen (Tilastokeskuksen hintaindeksi ja autotietokannan verottomat hinnat) perusteella TM:n tutkimus ei anna totuudenmukaista kuvaa hintamuutoksista. Sen ongelmana on, että vertailuun valitut 22 automallia ovat vuosien varrella läpikäyneet suuria muutoksia ja vertailuparit eivät edusta samoja autoyksilöitä. Tarkasteluun valituissa autoissa on tyypillisesti eri mallisukupolvi, joissa on esimerkiksi eri moottori tai varustetaso. Lisäksi autoihin on jo pelkästään tyyppihyväksyntälainsäädännön ja Euro NCAP -testien muutosten takia tullut uusia ominaisuuksia, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta ja Autoalan Tiedotuskeskuksesta kertoo.

– Tilastokeskuksen hintaindeksi osoittaa, että tyyppihyväksyntälainsäädännön asettamista kasvavista vaatimuksista (mm. pakokaasujen jälkikäsittely ja turvallisuusominaisuudet) huolimatta uusien autojen keskihinta on maaliskuussa 2019 ollut yli 2 % edullisempi kuin vuonna 2015 ennen autoveron alentamista koskevia päätöksiä, Kalenoja jatkaa.

Artikkelia muokattu 29.4. klo 10.15: Lisätty autoalan kommentit.

Lue myös:

    Uusimmat