Suomen pitäisi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa jokaisella potilaalla on hoidosta vastaava lääkäri, vaatii Lääkäriliiton edustaja.
Lääkäriliiton Päivi Hietasen mukaan vaikeasti sairaiden potilaiden lääkärit vaihtuvat nykyjärjestelmässä niin tiuhaan, että se on johtanut ylihoitoon. Tästä ei potilas hyödy, vaan saattaa jopa kärsiä.
– Suurin potilaiden kokema ongelma on se, että usein ei saa pitkäjänteisesti samaa lääkäriä. Lääkärit vaihtuvat paljon, kertoo Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen.
Tämä on johtanut Hietasen mukaan tilanteeseen, että potilaat eivät tiedä, kuka hänen hoidosta oikeastaan vastaa – potilaat kokevat turvattomuutta.
– Tämä johtaa siihen, että vaikeita asioita ei oteta niin helposti puheeksi. Potilas ei uskalla kysyä niitä eikä lääkärikään ota niitä helposti esiin, jos on paineita, tai jos ei ole riittävää koulutusta, Hietanen jatkaa.
Miksi lääkärivaihtuvuus on Suomessa niin yleistä?
– Potilaita hoitavat hyvin paljolti nämä koulutuksessa olevat nuoret lääkärit, jotka luonnollisesti sitten vaihtuvat. Joissakin maissa tämä on järjestetty toisella tavalla. Lääkärirakenteessa on enemmän erikoislääkäreitä, jolloin potilaalle voidaan nimetä se, kuka potilaan hoidosta vastaa. Potilas tietää siis, kuka vastaa hänen hoidostaan.
Henkilökuntarakennetta muutettava
Hietanen ehdottaa nykyjärjestelmään remonttia.
– Järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että potilaalla on hoidosta vastaava lääkäri.
Tämän lisäksi päätoimittaja kaipaa alalle ymmärrystä.
– Pitäisi ymmärtää, kuinka merkityksellistä luottamussuhde on. Se on valtavan suuri osa hoitoa. Kun on kyse pitkälle menneen sairauden hoidosta, vaihtuvat lääkärit johtavat helposti ylihoitoon. Hoitoa, joka ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista, jatketaan ja saattaa olla, että siitä hoidosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Puolet potilaista sytostaateissa lähellä kuolemaansa
Hietanen ottaa esimerkin syöpähoidoista.
– Ylihoitoa on esimerkiksi se, että potilaalla on pitkälle edennyt syöpäsairaus ja raskasta sytostaattihoitoa jatketaan pitkälle. Suomessa puolet potilaista saavat sytostaattihoitoa puoli vuotta ennen kuolemaansa.
Päätoimittaja toivookin, että kuoleman voisi kohdata rauhassa.
– He ovat kovasti kiinni siinä hoidossaan. Siitä aiheutuu hankalia haittoja. He eivät pysty rauhoittumaan ja lähtemään kohti sitä elämän päättymistä hyvissä olosuhteissa. Niin, että heidän oireitaan hoidettaisiin mahdollisimman hyvin ja jätettäisiin aikaa rauhalliselle kuoleman lähestymiselle.