THL:n tutkimuksen mukaan suomalaisten olisi syytä petrata täysjyvän lisäämisessä ruokavalioonsa.
Yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyvävalmisteita, mutta suurin osa saa silti ravinnosta aivan liian vähän kuituja, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
THL:n mukaan riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.
– Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista syö kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia, kertoo erikoistutkija Niina Kaartinen THL:n tiedotteessa.
Lue myös: Tiedätkö, mitä leipäpussin kyljestä pitäisi oikeasti lukea? Kaksi tärkeää asiaa!
Millaisia täysjyvävalmisteita syömme?
Suomalaisten ruokavalion tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura, jotka kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista. Elintarvikkeista merkittävimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät.
Yhdessä ruisleipäviipaleessa on noin 14 grammaa täysjyvää.
Miehet saavat ruokavaliostaan hieman enemmän täysjyvää, keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa päivässä.
THL:n mukaan useimpien aikuisten tulisi lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Kulutusta on helppo lisätä vaihtamalla valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyvää sisältäviin viljatuotteisiin.
Lue myös: Saako leipää syödä, jos haluaa laihtua? Suomalaisasiantuntija varoittaa yleisestä vaalean leivän harhaluulosta: "Vaikutus on päinvastainen"
Ikäryhmien välillä selkeitä eroja
Tutkimuksen mukaan sillä, missä päin Suomea asut ja mihin ikäluokkaan kuulut, on merkitys sillä, miten paljon syöt täysjyvää.
Eniten täysjyvää syödään nimittäin Pohjois-Savossa ja vanhemmat ikäryhmät syövät sitä nuorempia enemmän.
– Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita, sanoo erityisasiantuntija Heli Reinivuo.
THL:n mukaan elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla voitaisiinkin lisätä täysjyvän saantia kaikilla aikuisilla – varsinkin niillä, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta.