Leivän syönti on vähentynyt Suomessa, mikä heijastuu myös täysjyväviljan saantiin, kerrotaan Leipätiedotuksesta.
Suomalaiset syövät aiempaa vähemmän leipää. Keskimäärin suomalaiset ovat syöneet vuosittain leipää reilu 40 kiloa henkeä kohden. Nyt kulutus on laskenut ja oli vuonna 2024 Leipätiedotus ry:n ylläpitämien tilastojen mukaan 39,2 kiloa henkeä kohden.
Tämä vaikuttaa suoraan myös täysjyväviljan saantiin: se on nyt Leipätiedotuksen mukaan "jopa katastrofaalisen alhaisella tasolla".
Lue myös: Tiesitkö? Leivässä on yksi etu, jota "harva tulee ajatelleeksi"
Täysjyväviljaa suositellaan saatavan 90 grammaa päivässä. Päivittäiseen täysjyvätavoitteeseen yltää naisista vain 2 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia.
– Onkin siis todella huolestuttavaa, että samaan aikaan, kun meidän pitäisi kiriä kohti suositeltua täysjyväviljamäärää, vähenee sen tärkeimmän lähteen kulutus, sanoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen tiedotteessa.
Täysjyvä pienentää sairastumisriskiä
Mensonen muistuttaa täysjyvän saannin muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Täysjyvästä voi olla myös apua painonhallinnassa.
Lisäksi riittävä täysjyvän saanti turvaa myös kuidun saantia.
– Myös kuidun saanti on väestössämme melkoisen surkealla tasolla, sillä noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia, Kaisa Mensonen muistuttaa.
Esimerkiksi näin voit koostaa päivän täysjyvätarpeen (90 grammaa):
Täysjyväleipä: 10–15 g/ viipale
Ateriajyvät/täysjyväpasta: 2,5 g/ dl
Täysjyväkeksi: 5 g / kpl
Mysli: 25 g/ dl
Täysjyvämurot: 20–30 g / annos
Välipalapatukka: 10 g / patukka
Puuro: 40 g / annos
Lue myös: Älä sorru terveysmokaan! Monilla suomalaisilla harhaluulo leivästä ja kasviksista
Katso myös video: Tämän asian asiantuntija tarkistaisi aina ruisleipäpaketista
1:42