Täysjyväpäivän kunniaksi muistutetaan suomalaisia jälleen täysjyvän hyödyistä.
Kansainvälistä täysjyväpäivää vietetään keskiviikkona 19.11.
Suomalaiset saavat suurimman osan täysjyväviljastaan leivästä. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä FinRavinto 2017 -tutkimuksesta. Myös Leipätiedotuksen tekemän kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista nauttii täysjyvänsä mieluiten leipänä, kertoo Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen tiedotteessa.
Suomalaiset saavat kuitenkin ruokavaliostaan yhä liian vähän täysjyvää, keskimäärin 60 grammaa päivässä. Ravitsemussuosituksissa tähdätään 90 gramman päiväsaantiin.
Lue myös: Hometta yhdessä leivässä – kannattaako saman pussin muita leipiä enää syödä?
Täysjyvä ja kuitu ovat kaksi eri asiaa
Yleisin täysjyväviljan lähteemme on ruisleipä. Kaikille ei kuitenkaan ole selvää, mistä täysjyvää oikeastaan saa. Leipätiedotuksen teeettämän kuluttajatutkimuksen perusteella täysjyvän ja kuidun lähteet menevät monella suomalaisella sekaisin.
– Tutkimuksessa 55 prosenttia tiesi, että viljatuotteet ovat täysjyvän ainoa lähde. Kuitenkin 14 prosenttia kertoi saavansa täysjyvää hedelmistä ja vihanneksista, Leipätiedotuken toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen kertoi tiedotteessa syyskuussa 2024.
Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa kyllä hyvin kuituja, mutta täysjyvää niistä ei saa. Leivän lisäksi suomalaiset saavat täysjyvänsä esimerkiksi puurosta.
Lue myös: Ehdottomasti tärkein valintakriteeri leivälle ruokakaupassa – tästä suomalaiset eivät tingi
Mistä tietää, onko leivässä täysjyvää?
Täysjyväjauho on jauhettu kokonaisista jyvistä ja täysjyväleipä puolestaan tehty kokonaisista jyvistä jauhetuista jauhoista.
Leipäpaketista kannattaisikin aina tarkistaa leivän täysjyväpitoisuus.
Näin koostat päivän täysjyvätarpeen (90 grammaa):
Täysjyväleipä: 10–15 g/ viipale
Ateriajyvät/täysjyväpasta: 2,5 g/ dl
Täysjyväkeksi: 5 g / kpl
Mysli: 25 g/ dl
Täysjyvämurot: 20–30 g / annos
Välipalapatukka: 10 g / patukka
Puuro: 40 g / annos
Kannattaa muistaa, että leivän väri ei aina paljasta sen täysjyväpitoisuutta.
– Viljatuotteiden täysjyväpitoisuus vaihtelee, eikä sitä pysty päättelemään tuotteen ulkonäöstä tai väristä. Mahdollisimman täysjyväisen tuotteen löytää pakkausmerkintöjä tarkastelemalla. Moni pitää vehnätuotteita ravintoköyhinä, mutta täysjyväisenä vehnäkin on hyvä kuidun lähde, leipomoyhtiö Vaasanilta on aiemmin muistutettu.
Ravintokuidun määrä kertoo tuotteen täysjyväpitoisuudesta. Kaupasta kannattaa valita täysjyväruisleipää, jossa kuitupitoisuus on vähintään 6 prosenttia. Vaaleassa täysjyväleivässä kuitua tulisi olla vähintään 5 prosenttia.
Täysjyvällä runsaasti terveyshyötyjä
Täysjyväsaannin on todettu alentavan riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin. Tutkimusten mukaan täysjyväviljan kulutus suojaa lihavuudelta, tyypin 2 diabetekselta, sydän- ja verisuonisairauksilta ja joiltakin syöpätyypeiltä, etenkin ruoansulatuskanavan syövältä. Vahvinta tutkimusnäyttö on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Täysjyväviljan käytön lisääminen on yhteydessä suolistoterveyteen, pienempään painoindeksiin, veren rasva-arvojen parantumiseen sekä hyvään verensokeritasapainoon.
Katso myös video: Onko ruisleipä terveellistä?
1:42