Mainos

Saako leipää syödä, jos haluaa laihtua? Suomalaisasiantuntija varoittaa yleisestä vaalean leivän harhaluulosta: "Vaikutus on päinvastainen"

Lihottaako leipä, vai voiko siitä jopa olla apua painonhallinnassa? Näin vastaavat asiantuntijat.

Arja Elina Laineen uunituoreeseen Leipä-kirjaan (Readme 2020) on koottu yhteen kattava paketti leivästä. Kirjassa esitellään yli 100 leipäreseptiä, kerrataan leivän ja sen leipomisen historiaa ja käsitellään leipää myös ravitsemuksellisesta näkökulmasta. 

Arja Elina Laine kertoi kirjan julkistustilaisuudessa tiistaina, että juuri nyt oli oikea aika Leipä-kirjalle. Leivästä on tullut osittain koronapandemiakin myötä taas trendikästä: ihmiset leipovat yhä enemmän, eivätkä pelkää enää hiilihydraatteja, kuten muutama vuosi sitten oli vallitsevana trendinä. Nyt suomalaiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota leivän ravitsemussisältöön ja trendeiksi ovat nousseet täysjyvä- ja kuitupitoisuus. 

Arja Elina Laineen Leipä-kirjassa (Readme 2020) on yli 100 leipäreseptiä. Kirjassa kerrotaan perusteellisesti erilaisista leivistä.


– Näen, että täysjyväisyys kasvaa edelleen trendinä. Koko ajan tulee enemmän ja enemmän tietoisuutta ihmisillä. Kirjassani jokaisessa ohjeessa melkein on jotain kuitua, jotain täysjyvää. Käytän monipuolisesti eri viljoja, Arja kertoo.

"Vaikutus on päinvastainen, eli leipä nimenomaan auttaa painonhallinnassa"

Ravitsemustieteilijä ja Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen muistutti omassa puheenvuorossaan leivän terveydellisistä hyödyistä. Ravitsemussuositusten mukaan hiilihydraattien tarve on noin 45–60 prosenttia päivän kokonaisenergiatarpeesta.

– Olemme onneksi päässeet eroon hiilihydraattikammosta. Parhaita hiilihydraattilähteitä ovat viljavalmisteet ja leipä on paras kuidun lähde, Mensonen muistuttaa.

Mensosen mukaan suomalaiset eivät saa ruokavaliosta riittäävästi kuituja ja varaa olisi kyllä parantaa. Normaalin aikuisen päivittäinen kuidunsaantisuositus on 25–35 grammaa. Moni ei tule ajatelleeksi, miten iso merkitys leivällä ja muilla täysjyväviljatuotteilla tässä on.  

– Pelkillä kasviksilla minimitarve täyttyy vasta syömällä esimerkiksi kolme kiloa sekasalaattia.

Yhdestä täysjyväleipäpalasta saa viisi grammaa kuitua. Sama kuitumäärä on esimerkiksi 400 grammassa parsaa, viidessä perunassa tai neljässä kokonaisessa keräkaalissa. Mensonen painottaa myös, että leipä itsessään ei lihota.

– Toiset ovat sitä mieltä, että leipä lihottaa. Se on kyllä ihan täysin ristiriidassa täysjyväviljaleivän terveyshyötyjen kanssa. Vaikutus on päinvastainen, eli leipä nimenomaan auttaa painonhallinnassa.

Mensonen haluaisi päästä myös eroon vaalean ja tumman leivän erottelusta. Kaikki vaalea leipä ei suinkaan ole huonoa.

– Onhan meillä kauraleipääkin, joka on vaaleaa. Harhaluuloa on, että vaalealeipä on epäterveellistä. Totuus on, että monet suomalaiset vaaleat leivätkin ovat sellaisenaan hyviä kuidun lähteitä. Muihin elintarvikkeisiin verrattuna vaalea leipäkin on hyvä kuidun lähde, mutta leipäsarjassa vaatimattomin.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja