THL: Lääkäreiden ja terveydenhoitajien määrissä valtavia alueellisia eroja – "Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät millään lailla toteudu"

Sydänsairauksia voidaan ehkäistä jo neuvolassa 9:16
KATSO MYÖS: Sydänsairauksia voidaan ehkäistä jo neuvolassa

Terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on vähentynyt, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on vähentynyt, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

THL on kerännyt tietoja terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrästä neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa vuodesta 2004 alkaen. Seurannan perusteella henkilöstöresurssien vuosia kestänyt kasvu vaikuttaa pysähtyneen ja kääntyneen viime vuonna laskuun.

Hyvinvointialueiden välillä henkilöstöresursseissa on valtavia eroja. Alueesta riippuen yhdellä kouluterveydenhoitajalla voi THL:n mukaan olla hoidettavanaan 376–625 oppilasta ja lääkärillä 2  040–7 768 oppilasta.

Henkilöstömitoitussuositukset toteutuvat vaihtelevasti.

Esimerkiksi koululääkäreiden määrä on ollut koko seuranta-ajan suositusta alhaisempi, ja tuoreimmassa mittauksessa suositus toteutui vain Pirkanmaalla. Suosituksen mukaan yhtä lääkäriä kohti voi olla enintään 2 100 oppilasta.

Alueellinen tasa-arvo ei nykyisellään toteudu

Kouluterveydenhoitajia oli viime vuonna lähes kaikilla hyvinvointialueilla suosituksen edellyttämä määrä eli enintään 600 oppilasta yhtä terveydenhoitajaa kohti.

Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajia oli suositusten edellyttämä määrä alle puolessa terveyskeskuksista. Lääkäreiden osalta suositus toteutuu vain joka kymmenennessä.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa suositusten toteutumisessa on niin ikään puutteita. Esimerkiksi neuvolalääkäreitä oli suositusten edellyttämä määrä noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa.

THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola sanoo laitoksen tiedotteessa, että resurssien supistuminen vaikuttaa ehkäisevien terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on aina myös syrjäytymisen ehkäisyä. Nyt alueellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät millään lailla toteudu, hän huomauttaa.

Tiedonkeruu lähetettiin viime huhtikuussa Suomen kaikkiin terveyskeskuksiin. Vastausprosentti oli THL:n mukaan 93.

Lue myös:

    Uusimmat