Diagnosoitujen rahapeliriippuvuuksien määrä Suomessa on kasvanut 2010-luvulla, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Viralliset diagnoosit saattavat kuitenkin olla vain jäävuoren huippu.
Yhä useampi rahapeliriippuvainen saa diagnoosin sairaudelleen, selviää Nordic Studies on Alcohol and Drugs -julkaisussa ilmestyneestä tutkimuksesta. Tästä huolimatta riippuvuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alidiagnosoitu.
Vuosina 2011–2020 yhteensä 2617 täysi-ikäistä suomalaista sai rahapeliriippuvuusdiagnoosin. Diagnoosien määrä kasvoi lähes kaikissa ikäryhmissä, eniten 30–44-vuotiaiden naisten kohdalla. Kuitenkin kaikissa ikäryhmissä yli 60 prosenttia diagnoosin saaneista oli miehiä.
Vaikka rahapeliriippuvuuksia todetaan yhä useammin, on diagnoosien määrä edelleen vähäinen ongelman laajuuteen verrattuna. Vuonna 2019 ilmestyneen väestötutkimuksen mukaan noin 112 000 suomalaisella on rahapeliongelma ja heistä 52 000:lla varsinainen rahapeliriippuvuus.
– Vaikuttaakin siltä, että terveydenhuollossa rahapeliriippuvuutta ei tunnisteta ja osata diagnosoida riittävän hyvin, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri, päihdepsykiatri Jonna Levola THL:n tiedotteessa.
