Tästäkö helpotusta ikäihmisten yksinäisyyteen? Vantaalaisessa hoivakodissa eletään lemmikkien keskellä

Noin kymmenellä prosentilla yli 65-vuotiaista suomalaisista on lemmikki, yleisimmin koira.

Selvästi pienemmällä osalla on lemmikki enää siinä vaiheessa, kun muutto ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön tulee ajankohtaiseksi.

Ikääntyneet ovat tässä vaiheessa usein jo melko huonokuntoisia. Lemmikki saattaa silloin olla jo menehtynyt, tai sille on ehditty etsiä uusi koti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Pirita Forsius.

–  Jos ikääntyneellä on lemmikki vielä tässä vaiheessa, tyypillisintä on, että joku ikääntyneen omasta perhe- tai tuttavapiiristä ottaa lemmikin hoitaakseen.

Forsius uskoo, että Suomessa ovat lisääntyneet ja lisääntyvät tulevaisuudessa entisestään sellaiset ikääntyneiden asumispalveluyksiköt, joihin muuttaessa saa ottaa mukaan myös lemmikin.

Lue myös: Korona-aika pienensi hoivakodin asukkaiden piirejä entisestään: "Vaikeuttanut oikeutta perhe-elämään"

– On alettu miettiä tarkemmin ikääntyneiden elämänlaatua ja yksilöllistä hoitoa sekä tiedostettu samalla myös lemmikkien rooli, Forsius perustelee.

Hän arvioi, että ikääntyneillä on omia lemmikkejä todennäköisesti enimmäkseen vain sellaisissa tuetun asumisen yksiköissä, joissa iäkkäät ovat vielä hyväkuntoisia ja saavat lähinnä kotihoitoa tarpeensa mukaan.

Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa kodeissa yleisempiä ovat talon yhteiset lemmikit, jotka ovat henkilökunnan vastuulla, mutta joiden seurasta myös huonokuntoisemmat asukkaat saavat nauttia.

– Ikääntyneen oma lemmikki nostaa esille useita vastuukysymyksiä. Kuka on loppukädessä vastuussa siitä, että lemmikki saa elettyä täysipainoista lemmikin elämää? Ikääntyneen kunto voi muuttua hyvästä huonoksi nopeastikin, jolloin hän ei välttämättä enää saakaan osallistuttua oman lemmikkinsä hoitoon.

Monissa asumispalveluyksiköissä suositaan Forsiuksen mukaan erilaisia eläinvierailuja varsinaisten lemmikkien sijaan.

Lemmikeistä on terveyshyötyjä

Lemmikeistä on ikääntyneille monenlaisia hyötyjä.

Forsiuksen mukaan esimerkiksi muistisairauteen liittyvää oireilua voidaan vähentää lemmikkien avulla.

Iäkkäät koiranomistajat myös sairastuvat muita iäkkäitä harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin. Se tosin saattaa Forsiuksen mukaan selittyä suuremmilla liikuntamäärillä koiran ulkoiluttamisen vuoksi.

– Lemmikit laskevat myös stressitasoja sekä lievittävät masennusoireita ja yksinäisyyttä.

Filosofian tohtori Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta tutki viime vuoden lopulla julkaistussa väitöskirjassaan palvelutalossa asuvien iäkkäiden yksinäisyyttä.

Väitöskirjan osatutkimus toteutettiin kahdessa tehostetun palveluasumisen yksikössä, ja aineistossa nousi esille myös eläimiin liittyviä teemoja.

Yhdelläkään yksinäisyydestä kärsivällä iäkkäällä ei ollut omaa eikä yhteistä lemmikkiä palvelutalossa.

Lue myös: Monen vanhuksen korona-arkea leimaa yksinäisyys – virikkeiden puutteella voi olla peruuttamattomia seurauksia

Osalla tutkittavista oli ollut lemmikkejä aikaisemmassa elämänvaiheessa.

Tutkimuksen aikaan he kokivat kuitenkin olevansa niin huonokuntoisia, että lemmikistä huolehtiminen tuntui ylivoimaiselta, eivätkä he halunneet sälyttää tätä vastuuta hoitohenkilökunnalle.

Janssonin mukaan luontoympäristö toi tutkittujen asukkaiden arkeen merkityksellisyyttä.

Esimerkiksi lintujen elämää tarkkailtiin aktiivisesti. Tutkittavien mieleisimpiä toiveita retkikohteiksi ja -teemoiksi olivat luonto ja eläimet.

– Tällaisia retkikohteita pidettiin kuitenkin liian harvinaisena mahdollisuutena palvelutalossa, Jansson sanoo.

Foibekartanossa asutaan eläinten ympäröimänä

Vantaalla sijaitsevan yksityisen Foibekartanon asukkaat elävät eläinten ympäröiminä.

Ympärivuorokautista hoivaa ja tuettua asumista ikääntyneille tarjoavalla Foibe-yrityksellä on kanoja, Belgian jättikaneja, kissoja, koiria ja akvaariokaloja.

Kesäisin suomenlampaat laiduntavat pihapiirissä.

Viimeisten kuuden vuoden ajan asukkaat ovat saaneet tuoda Foibekartanoon mukanaan myös oman lemmikkinsä.

Toimitusjohtaja Ulla Broms kertoo, että Foibekartanon vuokra- ja omistusasunnoissa asuvilla asukkailla on ollut viime vuosina enenevässä määrin omia lemmikkejä, pääosin koiria ja kissoja.

Foibekartanon vuokra- ja omistusasuminen on palveluasumista, jossa asukkaat saavat kotihoitoa tarpeidensa mukaan.

Ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa asukkailla ei ole omia lemmikkejä, vaikka yrityksestä kannustetaan siihenkin. Tämä saattaa kertoa siitä, että asukkailla ei ole enää ollut omia lemmikkejä taloon muuttaessaan.

– Näiden asukkaiden seurana on yhteisökissoja ja jättikaneja, Broms sanoo.

Bromsin mukaan se, että lemmikit ja kotieläimet ovat osa hoivakodin arkea, edellyttää "sopivaa tahtotilaa ja asennetta": Henkilöstön tulee sitoutua eläimistä huolehtimiseen, ja lemmikkieläinten on oltava sellaisia, että ne tulevat toimeen ihmisten kanssa.

Henkilökunta auttaa asukkaita heidän omien lemmikkiensä hoidossa, ja monet asukkaat osallistuvat Foibekartanon yhteisten kotieläinten hoitoon.

– Yhdessä eläimistä huolehtiminen tuo asukkaiden elämään merkityksellisyyttä. Ulkoilun yhteydessä on luontevaa esimerkiksi vaihtaa puhtaat juomavedet lampaille ja kanoille tai tarjota kaneille välipalana salaatinlehtiä. Meille hakeutuvat asukkaat ovat yleensä eläinrakkaita, ja valtaosa heistä on tottunut kotieläimiin jo lapsuudessaan, Broms kertoo.