Monen vanhuksen korona-arkea leimaa yksinäisyys – virikkeiden puutteella voi olla peruuttamattomia seurauksia

8:07
Etäyhteydet eivät ole tuoneet tarvittavaa helpotusta vanhusten arkeen – kaikki eivät tunnista omaisiaan digilaitteiden kautta

Rajoitustoimet ovat vaikuttaneet voimakkaasti muun muassa ikäihmisten viriketoimintaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa vanhuspalveluiden asiakkaista on kokenut olonsa turvalliseksi pandemia-aikana.

Tuoreet tulokset viittaavat myös yksinäisyyden lisääntymiseen. Huomattava määrä asiakkaista toi ilmi vaikeudet selvitä korona-ajasta.

– Läheisiä olisi selvästi haluttu tavata enemmän, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa kommentoi.

Yksinäisyydestä huolimatta tulokset viittaavat siihen, että ikäihmiset ymmärtävät pandemiavuotta varjostaneita rajoituksia. Koronatoimet saivat vastaajilta paljon ymmärrystä, vaikka tiukimmat rajoitukset ovatkin koskeneet juuri ikänsä puolesta riskiryhmiin kuuluvia suomalaisia.

– Siihen nähden iäkkäillä on huomattavan paljon ymmärrystä näille toimille. Vastauksista käy ilmi, että iäkkäillä on tällainen korkea kyky sietää vastoinkäymisiä ja tästä korona-ajastakin ollaan tällä tavoin selvitty.

Rajoitusten koettiin kuitenkin vaikuttaneen nimenomaan yksinäisyyteen. Muun muassa maskit, jotka ovat yleisessä käytössä kotihoidossa ja hoitolaitoksissa, ovat hankaloittaneet erityisesti kuulo- ja näkövammaisten asiakkaiden elämää.

– Kaikki eivät ole esimerkiksi saaneet hoitajien puheesta selvää maskien takia tai sitten suojainten käytön vuoksi asiakkaat eivät ole tunteneet läheisiään.

Taitoja ei pystytä pitämään yllä

Kehusmaan mukaan pandemia-aika on koettu erityisen hankalana muistisairaiden keskuudessa. Virikkeetön arki rassaa myös kotihoidon asiakkaita, joille viriketoiminnan ja ulkoilun vähentyminen on ollut merkittävä muutos pandemian myötä.

– Kotihoidossa arki koetaan aika yksitoikkoiseksi ja virikkeettömäksi. Monet harraste- ja ryhmätoiminnat ovat olleet keskeytettynä useiden kuukausien ajan.

– Virikkeetön ympäristö saattaa johtaa siihen, että menetetään sellaisia taitoja ja kykyjä, joita aikaisemmin on ollut, koska niitä ei pystytä ylläpitämään.

Kehusmaa kuvailee, että omaisille tilanne saattaa näyttäytyä niin, että sairaus etenee aikaisempaa nopeammin.

Kyselyyn vastaajat kaipaavat myös enemmän ulkoilua. Kehusmaan mukaan liikkumisen puute voi aiheuttaa myöhemmin esimerkiksi toimintakyvyn laskua.

– Se näkyy korona-ajan jälkeenkin suurempana palveluiden tarpeena.

Tutkimuksessa ei tehty alueellista vertailua. Se on THL:n seuraava vaihe.

– Tiedetään toki, että nämä karanteenitoimenpiteet ja rajoitustoimet ovat epidemiatilanteen mukaisesti vaihdelleen alueittain ja se varmasti tuo eroja asiakkaidenkin kokemukseen. Tämä on jatkotutkimuksemme aihe. 

Etäyhteydet eivät helpota kaikkia

Eri ikäryhmät ovat turvautuneet kuluneen pandemiavuoden aikana etänä toteutettaviin tapaamisiin. Etäyhteyksin on hoidettu niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyviä tapaamisia.

Kehusmaan mukaan myös osa ikäihmisistä on hyötynyt etäyhteyksistä.

– Iäkkäistäkin moni osaa suvereenisti käyttää etäyhteyksiä ja käyttääkin niitä esimerkiksi omaistensa kanssa keskustellessa.

Iso osa iäkkäistä jää silti hyötyjen ulkopuolelle. Osa tutkimuksen vastaajista kertoi, ettei esimerkiksi tunnista omaistaan etäyhteyksien päästä.

– Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että eivät nämä etäyhteydet ole pystyneet laajassa mittakaavassa tällaisia kasvokkaisia tapaamisia ja toimintoja korvaamaan.

Vanhuspalvelujen asiakkaiden hyvinvointia korona-aikana selvittäneeseen VANKO-tutkimukseen vastasi 7 440 vanhuspalvelujen asiakasta ympäri Suomen. Tietoa kerättiin 3.12.2020–17.1.2021.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja