Jos mieleen hiipii huoli oman muistin tilasta ja jopa muistisairaudesta, tätä seuraa usein pelko ja jopa kieltäminen. Jos aivojen terveys huolettaa, lääkäriin kannattaisi hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mutta miten muistisairauden voisi tunnistaa?
Aivosairaudet ovat Suomen kallein kansantauti. SuomiAreenan Lisää virkeitä työ- ja elinvuosia aivoista huolehtimalla -keskustelutilaisuudessa keskusteltiin siitä, millaisia ovat konkreettiset teot, joilla aivoistaan ja esimerkiksi muististaan voi pitää huolta.
Aivoinfarkti mullisti juontaja Kaj Kunnaksen elämän vuonna 2016: "Olin painanut menemään kuin olisin kuolematon"
Aivosairaudet maksavat Suomessa 11 miljardia vuodessa; niiden kulut ovat neljä kertaa syöpäsairauksia suuremmat. Aivosairauden vaikutukset paitsi työkykyyn, myös ihmisen muuhun elämään voivat olla suuret.
– Voidaan ajatella, että aivot mieli ja keho muodostavat kokonaisuuden. Se on eräänlainen kolmijalkainen jakkara. Jos yksi näistä jaloista alkaa huojua, kokonaisuus alkaa heikentyä, dosentti Kiti Müller Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta kuvailee.
Eritysesti nuorempien, siis viisikymppisten, aivoinfarktit ovat lisääntyneet. Se on huolestuttavaa.
– On tärkeää miettiä, onko tässä 24/7 auki olevassa yhteiskunnassa jotakin sellaista, joka vie levon, tekemisen ja palautumisen välistä vuorovaikutusta epätasapainoon? Müller kysyy.
Lue myös: Saija, 35, kärsi vuosia omituisista oireista, jotka veivät jopa jalat alta ja sanat suusta – lopulta syy löytyi 27 vuoden takaa
Koska aivoistaan tulisi huolestua? Lääkäriin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin
Nykyelämä on hektistä. Moni kärsii stressistä, kohonneesta verenpaineesta, jopa rytmihäiriöistä, toisinaan myös tietämättään. Samalla Suomi ikääntyy, ja ikä on monien eri sairauksien riskitekijä.
Kun on tullut painaneeksi pitkää päivää pomon ja vapaa-ajan kiireiden puserruksessa, saattaa huomata uupuvansa. Sanat menevät sekaisin, eikä palaveria tahdo muistaa, ellei sitä kirjaa ylös. Mutta koska aivoistaan tulisi huolestua?
Lääkäriin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Näin neuvoisi kuntoutuskeskuksen johtaja Päivi Hämäläinen Neuroliitosta. Jos oireena on yhtäkkiä ilmaantunut voimakas päänsärky, kehon toispuolista oireilua, suupielen roikkumista tai puheen puuroisuutta, apua tulee hälyttää ja lääkäriin hakeutua saman tien.
– On paljon neurologisia aivosairauksia, joissa oireet ilmaantuvat ja voimistuvat pikkuhiljaa. Niistä usein ulospäin näkyvä liikuntahaitta tunnistetaan ja hoidetaankin varsin hyvin. Mutta näkymätön haitta jää usein piiloon ja tulee huomioiduksi vasta, kun työkyky on uhattuna, Hämäläinen huomauttaa.
– Mielialan alavireisyys, uupumus, ajattelutoiminnan häiriöt kannattaa ottaa varhaisessa vaiheessa puheeksi, jotta työ- ja toimintakykyä kyetään tukemaan, hän jatkaa.
Katso myös: Tällaisia ovat aivoinfarktin ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n oireet. Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:36
Lue myös: Jukan piti kuolla jo vuonna 2006 – selvisi selkäydinvammasta ja erittäin vaikeasta aivovammasta, sitten iski vielä syöpäkin: "Kuolemantuomion saaneeksi mieheksi jaksan erittäin hyvin"
"Jos jokin huolestuttaa, kannattaa mennä lääkäriin"
Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu kertoo, että lähimuistin temppuilu on yksi hyvä merkki siitä, että lääkärissä kannattaisi kenties käydä. Se, että ylipäätään on huolestunut muististaan, kertoo jo jotakin.
– Yleisohjeena voi ajatella, että jos jokin huolestuttaa, kannattaa mennä lääkäriin. Sehän on vain hyvä uutinen, jos sieltä ei sitten mitään löydykään, Suomu sanoo.
Dosentti Kiti Müller liputtaisi varhaisen tunnistamisen puolesta, sillä muistioireista kärsivät tulevat usein neurologin vastaanotolle melko myöhään. Oireet ovat jatkuneet pidempään eikä sairaus välttämättä enää ole lievä, vaan jo edennyt keskivaikeaan oireiluun.
– Ei ihmisiä pidä toisaalta liikaa pelotella. Joka paikassa on nykyään otsikoita siitä, että "nämä oireet ovat merkki mahdollisesta muistisairaudesta". Ne oireet voivat olla ihan hyvälaatuisiakin, väsymyksestä, vuorokausirytmin häiriöstä, keskittymiskyvyn vaikeuksista [johtuvia], hän huomauttaa.
Katso myös: Mitä on positiivinen stressi, ja miksi se on haitallista? Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:10
Lue myös: Tiedätkö, mitä eroa on aivovammalla ja -vauriolla? Älä käytä vanhentunutta termiä
"Miksemme kävisi säännöllisesti verenpaine- ja sokerikontrollissa?"
Muistitutkimuksen tulos on hyödyksi myöhemmin. Jos tulos on normaali, ihminen saa mielenrauhan, minkä lisäksi tutkimus on luonut eräänlaisen perustason, johon myöhemmin mahdollisesti iskeviä uusia oireita voidaan verrata.
– Jotta päästään uusien hoitomuotojen kanssa vaikuttamaan [sairauden] etenemiseen, ne täytyy aloittaa siinä vaiheessa, kun se [sairaus] on vasta antamassa ensimmäisiä merkkejään, Müller muistuttaa.
Toisaalta lääkärin vastaanotolla voi yllättäen muistisairauden sijaan löytyä hoitamaton uniapnea, rytmihäiriö tai verenpainetauti. Nämäkin kannattaa hoitaa.
– Usein mietin sitä, että käymme kyllä huollattamassa autoa ja muita vempaimiamme säännöllisesti. Miksemme kävisi säännöllisesti verenpaine- ja sokerikontrollissa? Ja joskus otettaisiin se sydänfilmi ja katsottaisiin, ettei ole rytmihäiriöitä, Müller kehottaa.
Lue myös: Älä yritä töissä kympillä – Juha kertoo, miksi "ihan hyvä" suoritus on oikeastaan parempi: "Jos aina asettaa itselleen tavoitteen kattoon..."
Aivosairauksiin liittyy häpeää: "Ihmiset pelkäävät hakeutua tutkimuksiin"
Aivosairauksiin liittyy edelleen stigmaa ja häpeää. Jos mieleen hiipii ajatus aivojen terveydestä tai mahdollisesti muistisairaudesta, näitä seuraavat usein pelko ja jopa kieltäminen.
Vaikka aivoinfarkti tai onnettomuuden aiheuttama aivovamma sitten osuisi kohdalle, toivoa on edelleen.
Katso myös: Aivosairautta ei tarvitse hävetä: "Ihmiset pelkäävät hakeutua tutkimuksiin". Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:32
Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu muistuttaa, että myös sairauksien kanssa elämä voi olla hyvää. Tulevaisuus näyttäytyy valoisana, kun diagnoosi saadaan ajoissa, ja kuntoutusta ja lääkitystä on tarjolla.
– Ihmiset pelkäävät hakeutua tutkimuksiin, tai on psykologista kieltämistä oireiden osalta. Jotenkin viestin pitäisi olla, että jos on polvessa kipua, ihminen menee lääkäriin, tai jos ei näe, menee hakemaan uudet silmälasit. Miksi emme [samalla tavalla] pitäisi huolta siitä kalleimmasta pääomastamme, Suomu kannustaa.
Aivosairaus ei aina merkitse työkyvyn menetystä; esimerkiksi muistisairaanakin voi olla mahdollista jatkaa töissä, mutta työtä pitää mukauttaa ihmiselle sopivaksi.
Lue myös: Työelämän sankarimyytti povaa kunnianhimoiselle raatajalle menestystä – todellisuus on usein toisenlainen: "Ongelma on se, ettei toisessa päässä olekaan valoa"
"Meillä on aika paljon vielä sitä ajatusta, että joko ollaan töissä tai ei olla"
Katariina Suomu toivoisi, että suomalainen työelämä kehittyisi vielä joustavammaksi sekä sairauksien ennaltaehkäisyn että sairastuneiden näkökulmasta.
– Meillä on aika paljon vielä sitä ajatusta, että joko ollaan töissä tai ei olla, Katariina sanoo.
Päivi Hämäläinen Neuroliitosta pitää esimerkiksi osatyötä, kuten 80-prosenttista työaikaa, erittäin hyvänä ratkaisuna.
– Kiinnittäisin enemmän huomiota jäljellä olevaan työkykyyn ja sen tukemiseen kuin siihen työkyvyn alenemaan, hän neuvoo.
SuomiAreenan tilaisuuden järjestivät Muistiliitto ry, Biogen Oy ja Neuroliitto ry.