Tartuntojen määrä on Suomessa jo maltillinen, mutta koronan seuraamiseen kehitetään edelleen mobiilisovellusta – projektista oltiin valmiita maksamaan yli 3 miljoonaa euroa

4:01
Suomalainen Vesa asuu keskellä koronan toista aaltoa Pekingissä – tällaista arki on koronarajoitusten keskellä.

Koronatartuntojen määrä on jo jonkin aikaa pysynyt Suomessa hyvin alhaalla. Vaikka kesä ei ole ehtinyt kuin juuri ja juuri alkaa, on puhuttu paljon syksyn toisesta korona-aallosta. Perjantaina julkaistun tiedon mukaan teknologiayritys Solita alkaa kiireen vilkkaa kehittää koronatartuntoja jäljittävää mobiilisovellusta.

Tavoitteena on, että sovellus on kaikkien suomalaisten ulottuvilla syyskuussa. Koekäyttö olisi tarkoitus aloittaa jo ensi kuun puolivälissä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan sovellusta suunnitellaan testattavaksi kaksivaiheisesti: ensin testaus tapahtuu teknisesti kuvitteellisella datalla heinäkuun aikana, ja elokuussa alkavassa toisessa vaiheessa sovellusta testaavat hankkeessa mukana olevat vapaaehtoiset.

Rajoitetun koekäytön yksityiskohtia työstetään vielä, mutta tavoitteena on osallistaa testaukseen terveydenhuollon organisaatioita  ja kehitystyössä mukana olevia tahoja. Testauksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös THL:n henkilökuntaa.

Solitan mukaan bluetooth-tekniikkaan perustuvan sovelluksen kehityksessä kiinnitetään erityishuomio tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sovellus ei pysty yksilöimään tartunnan saaneita, eikä sen keräämiä sijaintitietoja käytetä ihmisten seurantaan. 

Seurantasovelluksen kehittämisessä ovat mukan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela sekä SoteDigi Oy. 

Luottamus edellä

Erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että kansalaisten luottamuksen varmistamiseksi on tehty paljon.

– Sovelluksen toimintaperiaatteet on jo julkistettu. Laki myös kieltää keräämästä ihmisten tietoja. Sovelluksen lähdekoodi menee tiukan tietoturva-arvion läpi ja lähdekoodi tulee myös kaikelle kansalle julkiseksi.

Samalla Virtanen muistuttaa, että viimekädessä käyttäjä itse antaa sovellukselle luvan jakaa kerättyjä tietoja.

Ulkomailta ei halvempaa

Tulevan koronasovelluksen hankintaan varattiin hallituksen lisäbudjetissa 3,2 miljoonaa euroa.

Erityisasiantuntijan mukaan varsinaisesti itse sovellus ja sen varsinainen taustajärjestelmä tulevat maksamaan noin 200 000 euroa. Hintaa tulee sitten muusta sovelluksen käyttöön liittyvästä.

– Se, että sovellus saadaan toimimaan terveydenhuollon järjestelmien kanssa, tuo hintaa lisää noin miljoona euroa. Viestintä ja kolulutuskulut ovat myös noin miljoonan, Virtanen kertoo.

– Jos sovellusta olisi lähdetty ostamaan vaikakpa Saksasta, se raha olisi kohdistunut tuohon 200 000 euron viipaleeseen. Eli hyöty hankintahinnasta olisi ollut pieni.

THL:ltä tarkennetaan MTV uutisille, että sovelluksen hinnaksi ei ole arvioitu yli kolmea miljoonaa euroa.

Hankintailmoituksessa arvoksi arvioitiin kaikkinensa 400 000 € kattaen sovelluskehityksen, ylläpidon, jatkokehityksen ja mahdolliset optiot. Hanke kilpailutettiin Hanselin dynaamisen hankintamenettelyn avulla ja toimittajaksi valittiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Solita Oy.

Kyseessä on siis tämän tyyppisen kehitystyön markkinahinta. Muita kustannuksia sovelluksesta syntyy lisäksi muun muassa markkinoinnista ja liittymäpintojen varmistamisesta terveydenhuoltoon.

Virtanen korostaa, että ketään ei suljettu kilpailutuksesta pois. 

– Vaikka puitesopimuksessa onkin mukana vain osa toimittajista, näillä on laajat verkostot ja tätä kautta olisi varmasti mukaan tullut ulkomaisia ratkaisuja mukaan, jos siitä olisi ollut merkittävää hyötyä, Virtanen sanoo.

Vastaavanlaisia seurantasovelluksia on käytössä useissa maissa.

THL korostaa, että kunkin valtion alueella toimivan sovelluksen täytyy keskustella taustalla toimivien muiden tietojärjestelmien ja kansallisten terveydenhuollon järjestelmäratkaisujen kanssa, joten sellaisenaan muiden maiden tarpeisiin kehitetyt ratkaisut eivät sovellu Suomen tarpeisiin.

Aikataulu pitää

Virtasen mukaan sovelluksen valmistumisaikataulu on tiukka, mutta ainakin vielä näyttää siltä, että valmista tulee elokuun loppuun mennessä. Ulkomailta ostaminen ei olisi erityisasiantuntijan mukaan edes nopeuttanut käyttöönottoaikataulua.

– Kiire on, eikä aikataulu salli oikein minkäänlaisia odottamattomia viivästyksiä. Ja esimerkiksi Applen sekä Googlen kanssa on vielä käytävä sovellus-keskustelut. Samoin EU pelisäännöt voivat aiheuttaa viivytyksiä.

THL:n mukaan sovelluksen kehittäminen ja sen aikataulu on sidoksissa eduskunnan hyväksymään hallituksen esitykseen , jonka mukaan tartuntatautilakiin säädettäisiin väliaikaiset muutokset 31.8.2020 alkaen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja