Kun shetlanninlammaskoira Sonic kuulee musiikkia, se menee, minne omistaja käskee: ylös, alas, eteen, taakse, viereen, kauas. Koiratanssin Suomen ja Pohjoismaiden mestari Sini Eriksson kertoo, että parhaimmillaan omistajan ja koiran ajatukset ja liikkeet osuvat yksiin.
Sini Eriksson sai ensimmäisen oman koiransa 13-vuotiaana. Nyt shetlanninlammaskoira Nekku on 14-vuotias, rotutoveri Sonic kahdeksan vuotta ja uusin pentu, Zelda, 14-viikkoinen.
Heti alusta alkaen Sini on treenannut koiriensa kanssa tottelevaisuuskoulutusta eli tokoa sekä agilitya. Hieman myöhemmin hän kiinnostui koiratanssista.
– Luin aiheesta lehtijutun ja menin kuuntelemaan koulutusta aiheesta. Jo parin kuukauden päästä vuonna 2003 osallistuin ensimmäisiin koiratanssi-kisoihini, Sini kertoo.
Nyt Sini on voittanut lajin Suomen mestaruuden viidesti ja Pohjoismaiden mestaruuden neljästi.
– Olen opetellut kaiken pääasiassa yksin, mutta käynyt myös jonkin verran työpajoilla ja leireillä muiden harrastajien kanssa. Suomessa on yhteensä noin sata koiratanssiharrastajaa, joten yleensä kisoissa tunnemme kaikki toisemme.
Seuraamista, pyörähdyksiä ja hyppyjä
Laji sai alkunsa 1990-luvulla Pohjois-Amerikassa ja Iso-Britanniassa.
– Koiratanssi on eräänlainen tottelevaisuusohjelma, jossa koira ja ohjaaja tekevät yhteistyötä. Käytännössä ohjaaja liikkuu taiteellisesti musiikin tahtiin ja koira tekee samalla erilaisia temppuja ja liikkeitä joko aivan liki ohjaajaa tai kauempana, Sini kertoo.
